Ruokaturvaa ja yhteisöllisyyttä hiv-positiivisille Mosambikissa

Keski-Mosambikissa hiv-positiiviset ovat yhdistäneet voimansa ja vuokraavat yhdistyksenä viljelysmaata. Pelloilta saadaan ruokaa ja tuloja. Yhteisö tuo turvaa elämään. Suomen tukema maaseutukehitysohjelma auttaa hankinnoissa.

7f2e5-kukkaranta_hiv_mosambik2“Haluamme tehdä työtä, olla itsenäisiä ja elää ilman syrjintää.” Näin tiivistää ryhmänsä ajatuksia OIMPEVI-yhdistyksen presidentti Fabio Amam. Yhdistyksen nimi tarkoittaa hiviä kantavien yhteisvastuullista elämäntoivoa. Taustalla hitaasti virtaavasta joesta kuuluu voimakas virtahevon hirnahdus.

Yhdistyksen 40 jäsenestä 32 on naisia. Peltojen keskellä kohoavalla mäellä, katetun terassin alla naiset hymyilevät arasti ja katsovat alas, kun pitäisi puhua. He ovat kuitenkin vahvasti yhtä mieltä siitä, että miehille hivistä puhuminen julkisesti on huomattavasti vaikeampaa kuin naisille. Miehet pelkäävät naisia enemmän julkista kohtelua. Mama Julieta kertoo kohtaavansa syrjintää kaupungin lähiöissä, joissa tutut ihmiset puhuvat pahaa hiviin sairastuneista.

“Kun sain tietää kantavani hiviä, en saanut apua. Onneksi perheeni on ollut tukenani, sillä he tietävät mistä tämä tauti johtuu. Tietämättömyys johtaa syrjintään”, toteaa 20-vuotias Minda muiden naisten nyökkäillessä.

Vieressä istuvalla 43-vuotiaalla Lucia Madualla on neljä lasta, joista yhdelle hi-virus on siirtynyt äidin kautta. Mies on kotona ja käy enää vain harvoin ulkona. Myös 50-vuotiaalla Lucia Fernandolla on neljä lasta ja mies on hyvin sairas. Yhdessä puolisonsa kanssa he halusivat osallistua yhdistyksen toimintaan, kun kuulivat sen olemassaolosta.

Banaania, perunaa ja tietotaitoa
OIMPEVI-yhdistys syntyi vuonna 2007, kun ryhmä syrjintää kokeneita hi-viruksen ja aidsin kanssa eläviä tapasivat toisiaan kirkossa. He kirjoittivat Mocuban maatalousperuskoulun rehtorille, joka antoi käyttöoikeuden 1,5 hehtaarin peltoalalle koulun valtavien maa-alueiden laitamilta. Yhdistys viljelee tiloillaan muun muassa banaania, tomaattia, lehtisalaattia, paprikaa, kaalia, sipulia ja perunaa.
Yhdistyksen jäsenet kokoontuvat viljelemään keskiviikkoisin ja lauantaisin. Muina päivinä he myyvät tuotteitaan kaduilla; lisäksi muutamia lähiseudun asukkaita käy paikan päällä ostoksilla. Neuvotteluja ruuan toimituksesta käydään parhaillaan Mocuban sairaalan ja muutamien koulujen kanssa vakaampien tulojen aikaansaamiseksi.
Prodeza-maaseutukehitysohjelma tukee yhdistyksen toimintaa tarvikkeilla. Yhdistys on hankkinut muun muassa siemeniä sekä bensiinimoottorilla toimivan vesipumpun, jolla nostetaan pelloille vettä viereisestä joesta. Nyt pumppu kuitenkin lepää käyttämättömänä, sillä yhdistyksellä ei ole varaa hankkia polttoainetta.

Kun tulevaisuudessa rahaa jää säästöön, yhdistys aikoo sijoittaa ne kanalan perustamiseen. Suuri ongelma Fabio Amamin mukaan on kuljetus ja pääsy markkinoille, joten kuljetusväline niin viljelytuotteita kuin sairaiden kuljettamista varten kuuluu hankintalistalle. Nyt sairaat joko kannetaan tai viedään pyörällä sairaalaan useiden tuntien matkan päähän.

Hyvä ravinto vahvistaa vastustuskykyä

Naiset esittävät moneen kertaan toivovansa lisää tietoa ja koulutusta kantamastaan sairaudesta. Lisäksi oppia kaivataan viljelytuotteiden säilömisestä. Varaston puuttumisen takia sato täytyy myydä heti sen kypsyttyä. Tällöin maaseutukaupungin markkinat ylikuormittuvat nopeasti ja hinnat painuvat alas.

“Haluamme varmuutta tulevaisuuteen. Tarvitsemme lisää kasveja viljeltäväksi ja erilaisia toimeentulon vaihtoehtoja lapsillemme”, julistaa rohkaistunut yhdistyksen naisjäsen. Monet orvoiksi jääneistä lapsista asuvat isoäitinsä tai tätiensä elätettävinä ja heillä on useimmiten jo entuudestaan omia lapsia hoidettavina.

Jäsenet huolehtivat toisistaan, sairaille toimitetaan yhdistyksen jäsenten viljelemää ruokaa eikä kenenkään tarvitse jäädä yksin. Muutama yhdistyksen jäsen toimii sairaaloissa tukihenkilönä hiv-testien aikana. Kaikki eivät pysty osallistumaan viljelyyn. Osa heistä on liian nuoria tai vanhoja, tai sitten aivan liian sairaita. Ravitsemuksella taistellaan taudin etenemistä vastaan ja pidetään vastustuskyky vahvempana; hyvin ravittuna saattaa elää pidempään.

Suomi rahoittaa maaseutukehitysohjelma Prodezan toimintaa yhteensä 5 miljoonalla eurolla vuosien 2006–2010 aikana. Ohjelman tavoitteena on vähentää erityisesti naisten köyhyyttä, sekä tukea maaseudun yrityksiä ja järjestöjä kestävän tuotannon ja hyvän hallinnon periaatteita noudattaen.

aa34c-kukkaranta_hiv_mosambik3Viljely monipuolistaa ravintoa, mikä on tärkeää hi-viruksen heikentäessä vastutuskykyä.

HIV-tartunnat Mosambikissa

• Mosambik on maailman kymmenen korkeimman Hiv-virusta sairastavien maiden joukossa: 16 % väestöstä kantaa Hiv-virusta
• Joka päivä noin 450 ja vuosittain 160 000 ihmistä saa Hiv-tartunnan
• 60 % uusista tartunnoista tapahtuu 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä
• 15–19-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa hiviin sairastuneiden määrä on kolme kertaa korkeampi kuin samanikäisten poikien keskuudessa
• Lukutaidottomista naisista 1 % on käyttänyt kondomia, kun peruskoulun tai korkeamman koulutuksen naisten keskuudessa 46 % on käyttänyt kondomia edellisessä seksisuhteessaan
• Mosambikin naisista 68 % ja miehistä 43 % on lukutaidottomia
• Suomi tukee Mosambikin valtion terveys- ja opetussektorin kehitysohjelmia kehitysyhteistyövaroin

Lähteet: UNAIDS 2008 / UNDP / UNESCO 2008

Julkaistu Ulkoministeriön kehitysviestinnän uutisissa 20.8.2009.

Afrikassa valmistaudutaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

Uutiset, 1.6.2009 | Ulkoministeriön kehitysviestintä| Teksti ja kuvat: Kukka Ranta

Neuvotteluja maapallon tulevaisuudesta käydään kuumimmillaan, kun valtiot päättävät Kioton jatkosopimuksesta. Kehitysmaiden osalta tärkeintä on tuntea sopeutumisen tarpeet. Avuksi tähän on kehitetty uusi arviointimenetelmä. f9397-cristal_hachileka_zolhoSambialainen Excellent Hachileka opastaa työkalun käyttöä yhdessä Mosambikin IUCN:n projektikoordinaattori Roberto Zolhon kanssa. Kuva: Kukka Ranta

 

Ilmastonmuutoksen seuraukset iskevät ankarimmin eteläisen pallonpuoliskon maihin ja kaikista eniten siitä tulevat kärsimään vähiten kehittyneet maat, joilla ei ole teknologista valmiutta ympäristönmuutokseen sopeutumiselle.

Ilmastomuutoksen näkyvimpiä vaikutuksia ovat ilmaston lämpeneminen, arvaamattomat sateet, toistuvat kuivuudet ja tulvat, jääpeitteiden sulaminen, meriveden nousu, maaperän suolaantuminen, sekä uusien tuholaisten ja sairausten puhkeaminen. Lähitulevaisuudessa ympäristön radikaalit muutokset vaikuttavat erityisesti köyhiin ihmisiin, joiden elinkeino riippuu luonnonolosuhteista. Saharan etelänpuoleisen Afrikan keskeisimpiä kysymyksiä ovat vesi, maanviljely, kalastus ja kylien kehitys.

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) järjesti toukokuun alussa Mosambikin Xai-Xain rannikkokaupungissa koulutuksen uudehkosta CRiSTAL-työkalusta (Community-based Risk Screening Tool – Adaptation and Livelihoods). Sillä tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja vahvistetaan sopeutumiskeinoja kyläyhteisöjen keskuudessa. Koulutukseen oli kutsuttu mosambikilaisia kumppaneita. Tavoitteena on parantaa toimintakykyä ilmastonmuutoksen seurausten voimistuessa.

CRiSTAL-työkalulla osallistetaan paikallisia

Työkalu auttaa tuntemaan perusteellisesti toimeentulon ja ilmaston välistä suhdetta sekä arvioimaan hankkeiden vaikutuksia paikalliseen sopeutumiskykyyn, kertoi IUCN:n Itä- ja Etelä-Afrikan ilmastomuutoksen aluekoordinaattori Excellent Hachileka.

Työkalua kokeiltiin ensimmäisen kerran vuonna 2007 Sambiassa, jossa Hachileka on matkustanut kylissä keräämäässä kokemuksia ilmastomuutoksesta. “Sambiassa kyläyhteisöt ovat kehittäneet monia vaihtoehtoisia tapoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon ja varustautua kasvavaan nälänhätään. Kyläläiset ovat esimerkiksi monipuolistaneet maanviljelyä uusilla viljalajikkeilla.”

“He ovat panostaneet myös uusien elinkeinojen kehittämiseen kuten hunajantuotantoon ja puutarhatuotteiden kasvattamiseen jokien vetäytymillä alueilla. Myös viljelytapoja on muutettu. Esimerkiksi syväistuttamalla siemeniä saadaan sato heti ensimmäisten sateiden alkaessa”, Hachileka luettelee.

Olennaisinta on tunnistaa keinot, joilla olemassa olevia resursseja hyödyntäen voidaan saada aikaan hyödyllisiä tavoitteita epäsuotuisissa olosuhteissa ja suunnata kehityshankkeiden strategiat kestäviksi. Excel-taulukon ohjaama CRiSTAL-työkalu voidaan ottaa käyttöön projektia suunniteltaessa tai jo käynnissä olevan hankkeen aikana.

Koulutukseen osallistuneet mosambikilaiset olivat vakuuttuneita työkalun helppoudesta ja tärkeydestä, vaikka sen käyttö onkin aikaa vievää. Kaikki osanottajat aikoivat ottaa työvälineen käyttöön maaseutuhankkeissaan. Suurimmalle osalle koulutus ilmastonmuutoksesta toi uutta tietoa.

Tietoa poliittiseen päätöksentekoon

Paikallisyhteisöiltä kerätystä tiedosta tehdään tiedotteita sähköiseen ja painettuun mediaan yleisen tietotason nostamiseksi. Lisäksi IUCN järjestää koulutuksia yhteistyökumppaneidensa kanssa. Toukokuun alussa järjestetty koulutus oli jo toinen Mosambikissa järjestetty työryhmätapaaminen. Lähikuukausina Hachileka matkustaa myös Tansaniaan ja Etiopiaan.

Myös poliittisten päättäjien kanssa työskenteleville on oma työryhmänsä. Tietoa tuotetaan niin kansalliselle kuin alueelliselle tasolle, kuten esimerkiksi Afrikan Unionille, Afrikan Nepad-kumppanuusohjelmalle, Afrikan ministereiden ympäristökonferenssille, Eteläisen Afrikan kehitysyhteisölle, Itä- ja Etelä-Afrikan yhteismarkkinoille sekä Itä-Afrikan yhteisölle.

Työkalua testattiin vuosina 2004–2006 muun muassa Malissa, Bangladeshissa, Tanzaniassa, Nicaraguassa ja Sri Lankassa, ennen kuin sitä ensimmäisen kerran sovellettiin Suomen rahoittamassa ja IUCN: vetämässä Ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelmassa Sambiassa keväällä 2007.

Mosambikissa CRiSTAL-työkalua hyödynnetään ensimmäistä kertaa käytännössä touko-kesäkuun vaihteessa Gazan maakunnan kylissä, joissa kuivuudesta on tulossa vakava ongelma maatalousvaltaiselle elinkeinolle. Työkalua käytetään myös metsien suojeluohjelmassa Tansaniassa ja Sambiassa vuosina 2008–2010 osana IUCN:n ilmastomuutosohjelmaa.

Suomi tukee IUCN:n ilmastonmuutoksen alueellista hanketta Mosambikissa, Tansaniassa ja Sambiassa yhteensä 2 miljoonalla eurolla vuosien 2008–2010 aikana.

Työkalu on kehitetty yhteistyössä Kansainvälisen kestävän kehityksen tutkimuskeskuksen (IISD), Tukholman Ympäristöinstituutin (SEI-US), Intercooperationin, sekä metsänsuojeluohjelman (the Forest Conservation Programme) kesken.e34b4-cristal_koulutus

Lisätietoa CRiSTAL-työkalusta: http://www.cristaltool.org/

Kukka Ranta
Kirjoittaja työskentelee harjoittelijana Suomen Mosambikin suurlähetystössä ja perehtyy ilmastokysymyksiin.