Libero – KUKKA RANTA

Taistelu tiedosta on muodostunut keskeiseksi kysymykseksi Oaxacan kansanliikkeelle.

Meksikon toiseksi köyhimmässä Oaxacan osavaltiossa jo vuosikausia jatkunut taistelu oikeudenmukaisuudesta sai ratkaisevan muutoksen vuonna 2006, kun kuvernööri Ulises Ruizin johtamaan väkivaltaan kyllästynyt kansanliike otti haltuunsa radiokanavia ja alkoi tiedottaa kansannoususta. Ensi kertaa myös alkuperäisväestö avasi äänensä. Oaxacassa ei kuitenkaan ole vielä nähtävissä muutosta, vaan ihmisoikeusrikkomukset jatkuvat.

Hallituksen ohjelmat kertovat kaiken espanjaksi. Radioinsinööri Diego Cruz Martinezin mukaan ihmiset aivopestään hallituksen radiokanavilla.

”Ne kuuluttavat, kuinka me kaikki olemme samaa mieltä presidentti Felipe Calderonin kanssa, ja kuinka energiauudistus on se mitä tarvitsemme. Kylissä ei kuitenkaan edes välttämättä tiedetä, mitä tarkoittaa energiauudistus.”

Tieto kulkeutuu kauemmas kyliin saakka lähinnä suullisesti, sillä vain harvoissa intiaanikylissä on radio, vielä harvemmissa televisio.

Luonnonvarat riiston kohteena

Etelä-Meksikossa on käynnissä monia vapaakaupan mahdollistamia megaprojekteja, kuten tuulienergian ja öljyn yksityistäminen, sekä suuryritysten alueellista kontrollia lisäävä Keski-Amerikan maiden välinen Plan-Puebla-Panama-infrastrukturihanke. Oaxacassa ulkomaisia yrityksiä kiinnostavat uraani ja mineraalit.

Kovasti suitsutetun kehityksen sijaan hankkeiden uskotaan pahentavan intiaanimaiden hyväksikäyttöä.

”Emme vastusta puhdasta energiaa tai työllisyyden luomista, vaan emme hyväksy laittomia sopimuskäytäntöjä ja surkeita työoloja”, painottaa Cruz Martinez.

”Ongelmana on tiedon puute. On todella helppoa mennä johonkin kylään ja tehdä sopimus intiaanien kanssa. Useimmiten lukutaidoton alkuperäisväestö ei ymmärrä mitä allekirjoittavat, eikä yksinkertaisesti tiedä yhteisömaidensa arvoa.”

Näin kävi myös Cruz Martinezin kotikylässä, kun suuri puuyritys tarjosi kyläläisille noin 3000 euroa suuren metsäalueen hakkuusta. Kyläläiset eivät olleet eläissään nähneet niin suurta määrää rahaa.

Cruz Martinez arvelee, että puun oikea arvo olisi ollut vähintään viisinkertainen.

Intiaanikylien oma ääni

Cruz Martinezin mukaan Oaxacassa on käynnissä hyvin vahva vastakkainasettelu. Ihmiset eivät enää jaksa pidätellä valtavaa yhteiskunnallista tyytymättömyyttään. Lukemattomat omaiset odottavat edelleen tietoa vuoden 2006 konfliktin aikana kadonneista sukulaisistaan ja ystävistään.

Meksikossa täytyy kuitenkin olla todella tärkeä henkilö ylittääkseen kaupallisen uutiskynnyksen. Tunnetuista yrittäjistä tai valkoisista länsimaalaisista syntyy heti otsikoita. Intiaaneja voi kuolla yksi, kaksikymmentä tai sata ilman yhtäkään lehtijuttua.

Cruz Martinez työskentelee insinöörinä Kansan radioliiton tukemassa Ääni intiaanikylille -hankkeessa, joka kouluttaa intiaaneja perustamaan yhteisöradiota.

”Tahdomme antaa intiaaneille välineen, jolla he voivat itse tiedottaa heille tärkeistä asioista. Oikeus viestittää omalla äänellä ja luoda omaa maailmankuvaansa on yksinkertaisesti välttämätön”, hän tähdentää.

Kyläläisiä opetetaan kokoamaan ja huoltamaan radiolähettimiä ja antenneja sekä toimittamaan erityyppisiä lähetyksiä.

”Emme voi tietää, milloin väkivalta oaxacalaisia kohtaan jälleen leimahtaa. Vain jos tieto leviää laajemmalle, on oaxacalaisilla mahdollisuus yhdistyä riittävästi”, pohtii Cruz Martinez.

“Emme aio ryhtyä vastakkainasetteluun yritysten tai hallinnon kanssa, vaan pitää olla realisti. Tappelemalla voi voittaa vain hetkellisesti, mutta älyllisellä taistelulla voi vielä päästä pitkälle.”