Amnesty

Kohdellaan kuin roskaa

Amnesty-lehti 2/2010 | Teksti ja kuvat: Kukka Ranta

Euroopan syrjityin vähemmistö puhuttaa niin Euroopan unionia kuin kotimaan päättäjiä. Romanien aseman parantamiseksi tarvitaan kipeästi EU-tasoista romanistrategiaa, jotta romanien olisi mahdollista katkaista syrjinnän ja köyhyyden kehä, jossa he elävät.

0086b-romayouth_mielenosoitusEuropean Net of Roma Youth -nuorisojärjestö osoitti mieltä EU:n romanikonferenssin edustalla.

Huhtikuun alussa EU-jäsenvaltioiden ja EU:n edustajat, romanivähemmistöjen edustajat ja joukko kansalaisjärjestöjä kokontuivat Espanjan Cordobaan, toisen romanihuippukokouksen merkeissä. Amnesty oli etukäteen peräänkuuluttanut huippukokoukselta konkreettisia sitoumuksia, jotta romanien oikeudet Euroopassa toteutuisivat. Tärkein askel tähän olisi yhteisymmärrys EU-maita sitovan romanistrategian laatimisesta. Tähän mennessä Euroopan byrokratian rattaita käynnistelevä prosessi on jäänyt lähinnä poliittisten julistusten tasolle.

Suomen edustajana esiintyneen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) mielestä romanistrategiassa on kyse ennen kaikkea yhteisestä tahdosta. Puheenvuorossaan Hyssälä kehui Suomea Euroopan edelläkävijänä romanipolitiikan hallinnollisten rakenteiden kehittämisessä.

”Vuodesta 1956 lähtien Suomessa on tehty romanipoliittisia ohjelmia ja meillä on omat elimet, kuten esimerkiksi romaniasiain neuvottelukunta, mitä monessa maassa ei ole.”

Kysymykseen siirtolaisromaneista Ministeri Hyssälä painotti lähtömaiden olosuhteiden parantamisen tärkeyttä. Samalla Hyssälä myönsi, ettei romanisiirtolaisten kotiin palauttaminen ole ainut keino pureutua asiaan, vaan suuri vastuu kuuluu paikallisille romaneja vastaanottaville kunnille.

”Eikä myöskään valtiovalta voi kieltäytyä Euroopan unionin kansalaisten perusoikeuksien toteuttamisesta. Kyse on köyhyydestä ja yhteisestä tahtokysymyksestä, johon on paneuduttava”, Hyssälä vakuutteli.

d2fd1-romasummit_ministerihyssc3a4lc3a4

Romanihuippukokousta seurannut Amnestyn Eurooppa-ohjelman apulaisjohtaja David Diaz-Jogeix oli yllättynyt Euroopan unionin poliittisen tahdon puutteesta. ”Emme luota julistuksiin, vaan konkreettisiin toimintasuunnitelmiin, jotta voimme seurata prosessin edistymistä ja auttaa hallituksia strategian toimeenpanossa.”

”Amnesty on osana Euroopan romanipolitiikan koalitiota (ERPC) vaatinut EU:lta romanistrategiaa muutaman vuoden ajan. Olemme lähellä, mutta luulen, että poliittinen paine täytyy nyt kohdistaa komissaariin strategian saavuttamiseksi”, Diaz-Jogeix arveli konferenssissa. ”Odotimme oikeus- ja perusoikeuskomissaarin esittävän strategialle sitoumuksen, joka toisi yhteen kaikki EU:n tarjolla olevat välineet.”

David Diaz-Jogeixin mukaan kokouksen saavutuksiin voi lähinnä laskea hallitusten lupaukset jakaa hyviä kokemuksia. Kuitenkaan kokemusten jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei riitä, varsinkin kun monien toimet ovat erittäin syrjiviä.”

”Ensiksi haluamme poliittiset tavoitteet, sitten konkreettisen toimintasuunnitelman. Amnesty toivoo, että strategia johtaisi hyvin konkreettisten kansallisten toimintasuunnitelmien valmistamiseen, jotka keskittyisivät erityisesti romanien koulutukseen, asumiseen ja terveyteen”, Diaz-Jogeixin kiteytti.

Euroopassa on yli kymmenen miljoonaa romania, joista valtaosa asuu Itä-Euroopassa. Romaniassa heitä asuu reilut kaksi miljoonaa, joka kattaa noin 10 prosenttia väestöstä. Heistä valtaosa – 75 prosenttia elää köyhyydessä.

Cordoban romanihuippukokouksessa puhunut Euroopan romanipolitiikan koalition jäsenjärjestö Open Society Instituten puheenjohtaja Georg Soros huomautti, että ”vaikka Euroopan Unioni on tähän mennessä käyttänyt 400 miljoonaa euroa erilaisiin romaniprojekteihin, on samaan aikaan monen romanin sosiaalinen asema huonontunut entisestään.”

Amnestyn mukaan EU-rahoitus on usein riittämätäntö, eikä sitä täydennetä riittävästi jäsenvaltioissa. Kansalliset hallitukset eivät myöskään aina käytä EU-varoja tarkoituksenmukaisesti eikä romaneja osallisteta päätöksentekoon. EU:n muihin tarkoituksiin myöntämä rahoitus saattaa myös johtaa romanien syrjäytymiseen, koska rahoituksen syrjiviä vaikutuksia ei valvota riittävästi.

Romanian romanilapsista lähes puolet syntyy ilman syntymätodistusta, ja joka neljänneltä Romanian romaniaikuiselta puuttuu henkilötodistus, arvioi Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI). Ilman henkilötodistusta romanit eivät edes ole olemassa, eivätkä he pääse peruspalveluiden, kuten koulutuksen, terveydenhoidon ja sosiaaliturvan piiriin, virallisesta työstä puhumattakaan.

4ee4c-romanislummi_cordoba_reinasofiansairaalanvieressc3a4Romanislummi Cordoban keskussairaalan takana 2010.

Romanit asuvat usein itserakennetuissa hökkelikylissä kaupunkien laitamilla, joihin vesi kannetaan kaukaa ja sähköt viritetään itse. Saniteettiasiat hoidetaan usein lähiympäristössä ja pahimmillaan puutteellinen jätehuolto pahentaa tautiriskejä. ”Kaupungilla kulkiessa täytyy vältellä poliisia, joka saattaa pahoinpidellä, ellei ole jotain millä lahjoa vapautta”, kertoi arpinen romanimies kokemuksistaan romanialaisesta kotikylästään.

15 prosenttia Romanian romanilapsista ei aloita koulunkäyntiä, kertoo Open Society Instituten EUMAP-ohjelman raportti. Kouluissa romanilapset yleensä kokevat jatkuvaa nimittelyä. Sekä opettaja että luokkakaverit saattavat haukkuvat ja nimitellä päivittäin vuosien ajan, niin kauan kunnes rasismi ajaa ulos koulusta. Romanilasten koulunkäynnin keskeyttämisprosentti on 4-6 kertaa suurempi kuin valtaväestön lapsilla.

b6c2c-romaniperhe_sohvallaRomaniperhe Kalasatamassa 2010.

Cordoban romanikonferenssissa luennoinut Slovakian yliopiston tutkija Kvetoslava Rimarovan mukaan romanilapset ovat 7-15 senttimetriä lyhyempiä kuin muut lapset huonosta ruokavaliosta johtuen. Romanivanhus puolestaan kuolee noin kymmenen vuotta aikaisemmin kuin muut eurooppalaiset.

Rimarovan mukaan romanit kärsivät erilaisista puutostaudeista, kuten kelta- ja punataudista sekä salmonellasta. On hyvin tyypillistä, että romanit menevät lääkärin luokse vasta kun ovat todella sairaita – usein liian myöhään. Syinä voi olla rahan puute, tietämättömyys saatavilla olevista palveluista tai epäluulo viranomaisia kohtaan.

Eikä ihme, romaneihin kohdistuvat terveysviranomaisten toimenpiteet voivat olla järkyttäviä: viime vuosina on Tšekissä, Slovakiassa ja Unkarissa romaninaisia on pakkosteriloitu synnytyksen yhteydessä, ilman että naiset itse tiesivät toimenpiteen vaikutuksista. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi vuoden 2009 huhtikuussa päätöksen Slovakian toimineen ihmisoikeuksien vastaisesti, kun maan terveysviranomaiset olivat estäneet pakkosteriloitujen naisten pääsyn potilasasiakirjoihinsa. Sterilized Women’s League -järjestön mukaan arviolta yhteensä sata romaninaista on steriloitu aina 2000-luvulle asti.

Koska romaneilla ei ole koulutusta eikä työpaikkaa, vaihtoehdottomuuden edessä on kehitettävä mitä tahansa keinoja selviytyäkseen hengissä. Euroopan unionin syrjityin väestöryhmä myy kukkia kaduilla, tai kerää pulloja, metalleja ja roskia myydäkseen ne kierrätyspisteisiin. Jotkut heistä soittavat musiikkia – jos ovat niin onnekkaita, että omistavat soittimia. Romaneja näkee kaduilla kerjäämässä säästä huolimatta, jotta he saisivat rahaa ruokaan, lapsilleen tai lääkkeisiin.

Romanimies soittaa Barcelonan metrotunnelissa keväällä 2010.

Monesti romanit kilpailevat samoista alhaisimman tuloluokan töistä kuin muilta mantereilta saapuvat paperittomat siirtolaiset. Ilman työsopimuksia ja palkan varmuutta he työskentelevät esimerkiksi Etelä-Euroopan hedelmä- ja vihannesviljelmillä. Talouskriisin aikaan nämäkin työt ovat kiven alla. Siksi monet ovat entistä enemmän liikkeellä, ja kohtaavat entistä enemmän ennakkoluuloja ja vihamielisyyttä ympäri Eurooppaa.

Unkarissa on vuodesta 2008 lähtien tapahtunut European Roma Rights Centre -ihmisoikeusjärjestön mukaan noin 50 väkivaltaista hyökkäystä romaneja kohtaan. Koteja on tuhopoltettu ja sekä lapsia että vanhuksia on murhattu tarkka-ampujien luodeista kotitalojensa edustalle. Romanikylien eristäytyneisyys tekee iskuista helppoja. Väkivaltaiset hyökkäykset on liitetty Unkarin äärioikeistolaisen Jobbik-puoluetta tukevaan puolisotilaalliseen Unkarin kaartiin. Kesällä 2009 romanivastaisuudella lietsova Jobbik sai kolme paikkaa Euroopan parlamenttiin.

Italiassa toimeenpannaan pakkohäätöjä, joissa on viime vuosina kuollut romanian kansalaisia, myös lapsia. Italiassa pakkohäädöistä on tullut entistä yleisempiä, kun Italian hallitus ja paikalliset viranomaiset ovat tehneet erityisiä turvallisuussopimuksia keskenään ja valtaa on siirretty sisäministeriöltä alaspäin paikallisviranomaisille.

b707b-hc3b6kkelitalokalasatamassaKuva on Helsingin Kalasatamasta 2010.

Myös Helsingissä on toimeenpantu pakkohäätöjä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin sosiaaliviranomaisten ovat uhkailleet romanilasten huostaanotolla, jos perheet eivät poistu tietyltä leirintäalueelta tai kokonaan Suomesta. Samankaltaista lastenhuostaanotolla uhkailua Amnesty on todistanut Italiassa.

Amnestyn Eurooppa-ohjelman apulaisjohtajan Diaz-Jogeixin mielestä on huolestuttavaa, ettei romanihuippukokouksessa ole esitetty minkäänlaisia mahdollisia sanktioita pakkohäätöjä toimeenpaneville jäsenvaltioille.

”Euroopan komissio ei ole ottanut pakkohäätöjä esille, eikä myöskään ole kritisoinut rasistisia hyökkäyksiä romaniyhteisöjä kohtaan, mitä olemme nähneet esimerkiksi Unkarissa ja Italiassa. Euroopan komission täytyy ottaa johtava asema romanistrategian aikaansaamiseksi, sillä jäsenmaat tarvitsevat vahvaa suunnannäyttäjää.”

Kun Romaniasta tuli Euroopan unionin jäsen, romanit saivat oikeuden matkustaa unionin alueella vapaan liikkuvuuden direktiivin mukaisesti. Jokaisella Euroopan unionin kansalaisella on oikeus oleskella toisessa unionin maassa enintään kolme kuukautta, minkä jälkeen on haettava oleskeluoikeuden rekisteröintiä asuinpaikkakuntansa poliisilaitokselta.

86a01-romaninaiset_sohvallaRomaninaisia Kalasataman kotileirissään 2010.

Poliisi ei voi käännyttää EU-kansalaista, ellei todistettavasti yli kolmen kuukauden yhtäjaksoinen maassa oleskeluaika ole ylittynyt ja henkilöllä ei ole varaa elättää itseään. Romaneilta usein puuttuu viranomaisten vaatima eurooppalainen sairasvakuutuskortti, koska Romaniassa sen hankkiminen on heille vaikeaa.

Jokaiselle Euroopan kansalaiselle kuuluvaa oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti toisessa unionimaassa pyritään kumoamaan romanien kohdalla, esimerkiksi hankaloittamalla heidän oleskeluaan toimeenpanemalla leirien tuhoamisia, lastensuojelutoimenpiteillä uhkailemalla tai poliisien tehokampanjoilla, sekä pikkurikoksien perusteella käännyttämällä.

Parhaimmillaan yhteinen romanistrategia pakottaisi jäsenmaat ottamaan huomioon romanien sosiaaliset ongelmat eurooppalaisena tehtävänä ja velvoittaisi viranomaisia keskittymään häätöjen ja karkotusten sijaan romanien ihmisoikeuksien toteuttamiseen. Romanit ovat liikkeellä, koska heillä ei kotimaassaan juuri ole minkäänlaisia odotuksia paremmasta tulevaisuudesta.

”Suomessa syön parhaimmillaan kolme ateriaa päivässä, Romaniassa syön vain kerran päivässä. Siinä on eroa”, kertoi Helsingissä asuva romanimies Euroopan perusoikeusviraston haastattelemana.

Suomessa asuu noin 10 000 suomen romania, joista vain kourallinen suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa. Tarkkaa tietoa ei ole saatavilla, sillä Suomessa ihmisiä ei rekisteröidä etnisin perustein henkilörekisterilain mukaisesti. Kuitenkin lehdistö, sosiaaliviranomaiset ja poliitikot erittelevät Suomeen saapuvista turisteista juuri Itä-Euroopan romaneja.

Huolimatta laajasta tietämyksestä, monista raporteista, ihmisoikeus- ja romaniryhmien tiedottamisesta ja Euroopan parlamentin vaatimuksista parantaa romanien asemaa, ovat eurooppalaiset päättäjät tehneet täysin päinvastaisia päätöksiä.

99d35-romaninainen_lapsisylissc3a4Itävallassa voi saada 700 euron sakon, jos alaikäinen lapsi osallistuu kerjäämiseen. Oslossa kerjäämisen kriminalisointi on nostanut varkauksien määrää. Romaniassa romaneja on häädetty muun muassa jätevedenkäsittelylaitoksen viereiselle saastuneelle maa-alueelle. Italiassa romanien häädöt ovat yleistyneet entisestään, kun hallitus toimeenpani kesällä 2009 uuden ”nomadisuunnitelman” romanien hökkelikylien uudelleensijoittamisesta.

Suomessa mikä tahansa kontaktin ottaminen kadulla saatetaan luokitellaan häiritseväksi kerjäämiseksi. Sisäministeriö antoi vuonna 2008 julkaistussa Katukerjääminen ja viranomaisyhteistoiminta -raportissaan poliiseille suosituksen puuttua kerjäämiseen, kun kyseessä on kukkien myyminen, musiikin soittaminen tai jos romanit puhuvat ohikulkijoille rahaa pyytäessään. Kerjäämistä kutsutaan tällöin aggressiiviseksi. Parhaillaan sisäministeriö valmistelee lakia kerjäämisen kieltämisestä, toisin sanoen köyhyyden kriminalisoimisesta.

Niin kauan kun eurooppalaiset valtiot estävät romanien yrityksiä tulla toimeen ja jatkavat romanien eristämistä muista EU-kansalaisista, ei Euroopan syrjityimmän vähemmistön asemaa tulla parantamaan vaan päin vastoin huonontamaan.

Mitä Cordoban huippukokouksesta jäi käteen? Kokous päättyi EU:n nykyisen ja tulevien puheenjohtajavaltioiden Espanjan, Belgian ja Unkarin lausuntoon, niin sanottuun Cordoban julistukseen, jossa Espanja ja tulevat puheenjohtajamaat sitoutuvat seuraavan puolentoistavuoden aikana kiinnittämään romanikysymykseen erityishuomiota.

Vaikka useat valtiot esittivät tukevansa romanistrategiaa, lähinnä yksittäisten puheenvuorojen tasolla, varsinaista yhtenäistä kannanottoa ei kuitenkaan Cordobassa syntynyt.

9d4ae-roskienvienti

Lähteet: Amnesty International, Euroopan komissio, The European Roma Policy Coalition, Fundamental Rights Agency, Sisäministeriö, YK.