Menneisyyden varjot

Ulkopolitiikka 3/2013 | Teksti ja kuvat: Kukka Ranta

Serbia on onnistunut purkamaan EU-jäsenyysneuvotteluiden suurimmat esteet, mutta nationalismi, rikollisuus ja epäluulo länttä kohtaan ovat juurtuneet syvälle.
“Ovatko Ihmiset siellä primitiivisiä?” kysyy serbimies kosovolaisista aidosti huolestuneen näköisenä belgradilaisessa kahvilassa.
Nuori mies on Kroatian serbipakolainen, mutta vuonna 1991–1995 käyty Kroatian sota on jo serbien mielessä unohdettu kauna. Serbialaiset ja kroatialaiset ovat olleet tekemisissä toistensa kanssa jo vuosien ajan. Kosovo on sen sijaan serbeille edelleen kuin tuntematon musta aukko, tai hitaasti paraneva avohaava, jota EU nyt tikkaa kuntoon.

Kosovon kysymys on ollut pitkään este neuvotteluille Serbian EU-jäsenyydestä. Kosovo julistautui itsenäiseksi helmikuussa 2008, mitä Serbia on sitkeästi vastustanut. Kahden maan pääministerit tapasivat ensimmäistä kertaa sovitellakseen välejään lokakuussa 2012.

Neuvotteluissa pöydän toisella puo­lella istuu Serbian sosialistipuoluetta edustava pääministeri Ivica Dačič, joka tunnetaan myös Slobodan Miloševićin tiedottajana ja lempinimellä Balkanin teurastaja. Vastapuolella on Kosovon pääministeri Hashim Thaçi, joka oli Ko­sovon vapautusarmeijan UÇK:n poliitti­nen johtaja ja jota epäillään sodan aikai­sista rikoksista ja mafian johtamisesta.

Vielä vuosi sitten Serbian edistys­puoluetta edustava tuore presidentti Tomislav Nikolić uhosi, että jos Koso­von tunnustaminen on edellytys EU:n jäsenyysneuvottelujen etenemiselle, EU saa jäädä. Todellinen läpimurto tehtiin huhtikuussa 2013, kun Serbia myöntyi Kosovon serbien alueelliseen itsehallin­toon, vaikka ei vielä tunnustanutkaan Kosovon itsenäisyyttä.

Kesäkuussa Euroopan komissio pal­kitsi Serbian maan pyrkimyksistä lähen­tää välejään Kosovon kanssa ja myöntyi aloittamaan EU-jäsenyysneuvottelut tam­mikuussa 2014. Myös Kosovolle raote­taan EU:n ovea aloittamalla neuvottelut vakaus- ja assosiaatiosopimuksesta.

Serbian ja Kosovon suhteen vakiin­tuminen on merkittävä voitto myös EU-diplomatialle. Neuvotteluja johtanut EU:n ulkoministeri Catherine Ashton kiteytti heinäkuussa vierailullaan Bel­gradissa: ”Tärkeintä on nyt panna saa­vutettu sopimus täytäntöön. Poliittisen päätöksen muuttaminen käytännön toi­minnaksi ei ole helppoa.”

Lue lisää UP-lehdestä 3/2013.