Ulkopolitiikka 3/2013 | Teksti ja kuvat: Kukka Ranta
Kosovon kysymys on ollut pitkään este neuvotteluille Serbian EU-jäsenyydestä. Kosovo julistautui itsenäiseksi helmikuussa 2008, mitä Serbia on sitkeästi vastustanut. Kahden maan pääministerit tapasivat ensimmäistä kertaa sovitellakseen välejään lokakuussa 2012.
Neuvotteluissa pöydän toisella puolella istuu Serbian sosialistipuoluetta edustava pääministeri Ivica Dačič, joka tunnetaan myös Slobodan Miloševićin tiedottajana ja lempinimellä Balkanin teurastaja. Vastapuolella on Kosovon pääministeri Hashim Thaçi, joka oli Kosovon vapautusarmeijan UÇK:n poliittinen johtaja ja jota epäillään sodan aikaisista rikoksista ja mafian johtamisesta.
Vielä vuosi sitten Serbian edistyspuoluetta edustava tuore presidentti Tomislav Nikolić uhosi, että jos Kosovon tunnustaminen on edellytys EU:n jäsenyysneuvottelujen etenemiselle, EU saa jäädä. Todellinen läpimurto tehtiin huhtikuussa 2013, kun Serbia myöntyi Kosovon serbien alueelliseen itsehallintoon, vaikka ei vielä tunnustanutkaan Kosovon itsenäisyyttä.
Kesäkuussa Euroopan komissio palkitsi Serbian maan pyrkimyksistä lähentää välejään Kosovon kanssa ja myöntyi aloittamaan EU-jäsenyysneuvottelut tammikuussa 2014. Myös Kosovolle raotetaan EU:n ovea aloittamalla neuvottelut vakaus- ja assosiaatiosopimuksesta.
Serbian ja Kosovon suhteen vakiintuminen on merkittävä voitto myös EU-diplomatialle. Neuvotteluja johtanut EU:n ulkoministeri Catherine Ashton kiteytti heinäkuussa vierailullaan Belgradissa: ”Tärkeintä on nyt panna saavutettu sopimus täytäntöön. Poliittisen päätöksen muuttaminen käytännön toiminnaksi ei ole helppoa.”