Helsingin Sanomat 2.11.2022 | Teksti ja kuvat: Kukka Ranta
Saamelaiset ovat huolissaan siitä, että saamelaisten itsemääräämisoikeutta vahvistava lakiuudistus on vaarassa kaatua.
ANNI-SOFIA NIITTYVUOPIO on väsynyt. Takana on pitkä yö Paistunturin paliskunnan poroerotuksessa. Mieltä painaa saamelaiskäräjälain uudistus ja saamelaisnuorten tulevaisuus.
Nyt eletään viimeisiä hetkiä, jotta saamelaiskäräjälakiuudistus vielä ehtii eduskunnan käsittelyyn kuluvan istuntokauden aikana. Lakia on yritetty uudistaa kolmella hallituskaudella ja uudistus on taas vaarassa kaatua.
Niittyvuopio on 23-vuotias saamelainen poronhoitaja ja Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston toisen kauden puheenjohtaja. Huoli omasta kielestä, kulttuurista ja elinkeinosta ajoi mukaan saamelaispolitiikkaan 13-vuotiaana, jolloin hän liittyi Suomen Saamelaisnuorten hallitukseen.
”Saamelaiskäräjälaki ollut tapetilla koko poliittisen urani ajan.”
Fakta
Mitä saamelaiskäräjälain uudistus muuttaisi?
- Vahvistaisi saamelaisten itsemääräämisoikeutta
- Vahvistaisi saamelaisten oikeutta määrittää ketkä kuuluvat alkuperäiskansaan
- Uusi saamelaiskäräjälaki ei enää määrittelisi saamelaisuutta, vaan linjaisi vain oikeudesta äänestää saamelaiskäräjävaaleissa.
- Uusi säännös saamelaisten oikeuksien huomioimisesta viranomaisten toiminnassa
- Vahvistaisi viranomaisten neuvotteluvelvoitetta
- Helpottaisi äänestämistä pitkien etäisyyksien saamelaisalueella
Lähde: Oikeusministeriö
NYKYINEN saamelaiskäräjälaki rikkoo ihmisoikeuksia. Näin totesi YK:n ihmisoikeuskomitea vuonna 2019 ja Syrjinnän vastainen komitea vuonna 2022. Molemmat ratkaisut liittyvät saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin hyväksyä vaaliluetteloon henkilöitä, joita saamelaisyhteisö ei tunnista.
Molemmat komiteat suosittavat Suomea uudistamaan saamelaiskäräjälakia saamelaisten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi.
”Meillä alkaa loppua aika.”
Myös Suomessa kaikki keskeiset ihmisoikeustahot, Ihmisoikeuskeskus, Ihmisoikeusvaltuutettu, Amnesty ja Ihmisoikeusliitto, suosittavat lain pikaista uudistamista.
Oikeusministeriön asettaman toimikunnan esitys valmistui viime vuoden toukokuussa, mutta saamelaiset odottavat edelleen toimia.
”Meillä alkaa loppua aika”, Niittyvuopio sanoo.
SAAMELAISKÄRÄJÄLAKI ei etene, koska hallituksessa keskusta vastustaa sitä. Keskeisinä kiistakohtina ovat lappalaiskriteerin poistaminen saamelaiskäräjälaista, eli vaaliluetteloon merkitsemisen edellytysten uudistaminen, sekä vaaliluettelon uudelleen järjestäminen uudistettujen kriteerien pohjalta.
Saamelaiskäräjälain saamelaisuuden kriteerit ovat keskenään ristiriitaiset, ja se on ollut suurin hidaste lain uudistamiseksi.
”Laki oli vanhentunut jo silloin kun tuli voimaan”, Niittyvuopio toteaa.
Saamelaiskäräjälaki hyväksyttiin eduskunnassa 1995 ja astui voimaan 1996.
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa saamelaisuuden määrittely perustuu saamelaisten itsensä mukaan ensisijaisesti saamen kieleen, joka on keskeinen perinnetiedon kannattelija. Suomessa ja Ruotsissa kieliperuste ulottuu lain mukaan isovanhempiin eli kolme sukupolvea, Norjassa taas neljänteen sukupolveen asti.
Oikeus on laajentanut saamelaismääritelmän liian laajaksi.
Saamelaiskäräjälakiuudistus laajentaisi saamelaisten kielikriteeriä neljänteen sukupolveen ja yhtenäistäisi Suomen, Ruotsin ja Norjan lainsäädäntöä kohti yhteneväistä pohjoismaista saamelaissopimusta.
Nykyisessä laissa oleva niin kutsuttu lappalaiskriteeri perustuu vanhoihin maa-, veronkanto- tai henkikirjoihin, joiden perusteella henkilö on voinut hakeutua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Kriteeri on kokonaan ilman aikarajaa.
Asiantuntijoiden mukaa vanhemmat asiakirjat viittasivat elinkeinoon, ei etniseen saamelaisuuteen. Lappalaiskriteerin perusteella saamelaiskäräjien vaaliluetteloon voidaan siis hyväksyä henkilöitä, joita kaikki saamelaiset eivät katso saamelaisiksi.
TOISEKSI nykylain epäkohdaksi katsotaan, että viimesijaiseksi muutoksenhakuviranomaiseksi nimettiin korkein hallinto-oikeus (KHO), minne henkilö voi valittaa, jos saamelaiskäräjät ei hyväksy häntä vaaliluetteloon.
Korkeimman hallinto-oikeuden rooli on osoittautunut ongelmalliseksi, sillä tutkijoiden mukaan päätökset ovat epäloogisia siitä, kuka on saamelainen. Kansainvälisen oikeuden mukaan alkuperäiskansalla tulisi olla oikeus päättää itse ketkä kansaan kuuluvat.
KHO hyväksyi vuonna 2011 neljä henkilöä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ”kokonaisharkinnalla”, joka ei perustunut saamelaiskäräjälakiin.
”Se aiheuttaa aikamoisen kolauksen nuoren itsetunnolle, kun näkee vihapuhetta omasta kansasta.”
YK:n rotusyrjintäkomitea totesi vuonna 2012, että KHO on laajentanut saamelaismääritelmän liian laajaksi. Komitea näki merkkejä käräjien suomalaistumisesta, ellei Saamen kansa saisi itse määritellä, kuka saamelaiskäräjien vaaleissa saa äänestää.
Tästä huolimatta KHO hyväksyi vuonna 2015 uudestaan kokonaisharkinnalla 93 uutta henkilöä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Tähän liittyvät Suomen saamat viimeiset huomautukset YK:n ihmisoikeus- ja rotusyrjintäkomitealta.
”Jos lakiuudistus ei mene läpi, se mahdollistaa edelleen epäselvän tilanteen, jossa muut kuin saamelaiset voivat hakeutua ääniluetteloon. Pahimmillaan saamelaisten edustuselin tulisi muiden kuin saamelaisten itsensä hallintaan”, Niittyvuopio sanoo.
SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN ympärillä on käyty paikoin rasististakin keskustelua.
”Tiedän kokemuksesta, että kyllä se aiheuttaa aikamoisen kolauksen nuoren itsetunnolle, kun näkee vihapuhetta omasta kansasta.”
Niittyvuopio on huolissaan siitä, että kuinka monta kertaa nuorten täytyy vielä nähdä saamelaiskäräjälain kaatuminen.
Niittyvuopio oli 15-vuotias, kun saamelaiskäräjälain uudistus kaatui ensimmäisen kerran eduskunnassa keväällä 2015. Silloin kansanedustajat äänestivät voimassa olevan saamelaismääritelmän puolesta.
”Se oli suuri takaisku saamelaisyhteisölle.”
”Suomessa saamelaisten asioista päättävät suomalaiset.”
Seuraavan kerran lakiuudistus kaatui 2018, kun valtion ehdottamasta pitkästä siirtymäajasta ei päästy yksimielisyyteen.
Niittyvuopion mukaan Suomessa saamelaisten asioista päättävät suomalaiset.
”Muutamat Lapin kansanedustajat tuntuvat esiintyvän saamelaisuuden asiantuntijoina ja heillä näyttäisi olevan veto-oikeus saamelaiseen kulttuuriin, jota edes saamelaisilla itsellään ei ole omaan kulttuuriinsa nähden.”
Pääministeri Sanna Marin (sdp) pyysi Ylen Ykkösaamussa 29. lokakuuta saamelaisilta anteeksi, ettei hallitus ole pystynyt viemään esitystä toistaiseksi eteenpäin.
”Meidän täytyy taistella perusoikeuksiemme puolesta päivittäin.”
Saamelaisyhteisössä ollaan pettyneitä Mariniin, koska pääministerillä olisi mahdollisuus viedä esitys eduskuntaan riitaisena ilman keskustan tukea.
Esityksen on ehdittävä myös Saamelaiskäräjien hyväksyttäväksi.
NIITTYVUOPIO pitää lakiuudistusta ensiaskeleena oikeaan suuntaan.
”Saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien edistämiseksi on kuitenkin vielä tehtävää vuosikymmeniksi. Tämän lakiuudistuksen myötä me nuoret voisimme keskittyä kielen, kulttuurin ja elinkeinojen kehittämiseen ilman, että meidän täytyy taistella perusoikeuksiemme puolesta päivittäin.”
Laki parantaisi saamelaisten äänestysaktiivisuutta ja helpottaisi äänestämisen käytäntöjä.
Vanhentuneen nykylain mukaan saamelaiskäräjävaaleissa äänestäminen tapahtuu postitse. Pohjoisessa Suomessa monet ihmiset joutuvat ajamaan jopa satoja kilometrejä hakemaan ja viemään äänestyspaperia postin toimipisteeltä kirjattuna.
”Meillä tulee olla oikeus itse määritellä, miten haluamme kehittää saamelaisten kotiseutualuetta.”
NYKYISESSÄ saamelaiskäräjälaissa viranomaisten neuvotteluvelvoite ei ole riittävän vahva ja sitä on laiminlyöty, minkä myös oikeuskansleri on todennut.
Saamenmaahan kohdistuu monenlaisia maankäyttöpaineita, kuten kaivoksia, koneellista kullankaivua, turismia ja metsänhakkuita. Saamelaiset tuodaan mukaan siinä vaiheessa, kun päätökset on jo tehty, Niittyvuopio toteaa.
”Lakiuudistus toisi saamelaisille parempaa turvaa ja vahvistaisi viranomaisten neuvotteluvelvoitetta. Se ei tarkoittaisi veto-oikeutta vaan tosiasiallista demokraattista neuvottelua ja keskustelua saamen kieleen ja kulttuuriin vaikuttavista hankkeista ja suunnitelmista”, hän sanoo ja jatkaa:
”Meillä tulee olla oikeus itse määritellä, miten haluamme kehittää saamelaisten kotiseutualuetta ja mikä on vähäistä suurempi haitta.”
Niittyvuopio toivoo, että saamelaiskäräjälaki uudistettaisiin eikä traumoja enää siirrettäisi seuraaville sukupolville.
”Tämä on hyvin raskasta saamelaisnuorille, sillä tässä rakennetaan meidän tulevaisuutta.”
KUKKA RANTA 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.