Kuka?

Olen Helsingissä asuva eteläkarjalainen väitöskirjatutkija, freetoimittaja, tietokirjailija ja dokumentaarinen valokuvaaja. Teen ratkaisukeskeistä tutkimusta yhteisöllisesti ihmisoikeuksien, rakenteellisen eriarvoisuuden, kolonialismin ja ympäristöoikeudenmukaisuuden teemojen parissa.

Työstän väitöskirjaani Lapin yliopistossa suomalaisesta kolonialismista Saamenmaalla Maj ja Tor Nesslingin säätiön (2020–2025) ja Jenny ja Antti Wihurin rahaston (2027–2028) apurahalla. Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen, miten ilmastonmuutokseen kytkeytyvät uudet teolliset maankäyttöpaineet, saamelaisten oikeuksien systemaattinen sivuuttaminen, ylisukupolviset traumat sekä jatkuvasti kasautuva psyykkinen kuormitus vaikuttavat kumulatiivisesti saamelaisten hyvinvointiin. Tutkin tästä näkökulmasta kriittisesti valtasuhteita ja niitä institutionaalisia käytäntöjä, jotka uusintavat kolonialistisia rakenteita sekä tuottavat kokemuksia epäoikeudenmukaisuudesta ja pitkäkestoisesta kuormituksesta saamelaisyhteisöissä.

Työskentelen vuosina 2025 ja 2027–2028 Lapin yliopiston nuorempana tutkijana tutkimusavustajana 1. ohjaajani, professori Rauna Kuokkasen johtamassa ”Sámi democratic engagement in the energy transition: advancing justice, legitimacy and participatory governance” SAPMIDEM-tutkimusprojektissa. Aiemmin syksyllä 2023 yhteisopetin Lapin yliopiston Johdatus saamen- ja alkuperäiskansatutkimukseen -kurssia.

Toimin myös satunnaisesti freetoimittaja ja -valokuvaajana. Juttujani on julkaistu mm. Helsingin Sanomissa, Yle Uutisissa, Journalistissa, Maailman Kuvalehdessä ja Ulkopolitiikka-lehdessä, podcasteja Yle Radio 1 Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa. Olen tehnyt yhteistyötä myös monien muiden medioiden ja järjestöjen, kuten Ihmisoikeusliiton, Amnestyn, Greenpeacen ja WWF:n kanssa. Olen Suomen tiedetoimittajain liiton jäsen.

Vuosina 2018–2019 työstin täysipäiväisesti tietokirjaa Vastatuuleen – Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta yhdessä toimittaja-tietokirjailija Jaana Kannisen kanssa. Tärkeintä työssämme oli kuunteleminen ja luottamuksellinen yhteistyö saamelaisten kanssa, sekä alkuperäiskansan näkökulmien avaaminen tietämättömälle suomalaiselle valtaväestölle saamelaisyhteisöjen tarpeista lähtien. Kustantamo S&S julkaisi teoksemme lokakuussa 2019. Työtämme tukivat Koneen säätiö, Suomen Tietokirjailijat ry ja Taiteen edistämiskeskus.

Vuosina 2019–2020 olemme työstäneet Saamelaistietoa toimittajille -opasta Pirita Näkkäläjärven, Petra Laitin ja Eliisa Alatalon kanssa saamelaisten hyvinvoinnin suojelemiseksi ja vastuullisemman journalismin edistämiseksi. Työtämme tukee Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö Jokes ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Työmme jatkuu myöhemmin muiden työtehtäviemme salliessa.

Vuosina 2014–2017 työskentelin tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa Oppiminen tuottavissa yhteiskunnallisissa liikkeissä –projektissa, professori Yrjö Engeströmin johdolla. Selvitin ekspansiivista oppimista maa- ja asumisoikeusliikkeiden parissa New Yorkissa (NYCCLI), Barcelonassa (La PAH) ja Durbanissa, Etelä-Afrikassa (Abahlali baseMjondolo).

Aiemmin olen tutkinut romanisiirtolaisten oikeuksia Euroopassa, sekä liikakalastuksen maailmanlaajuisia seurauksia länsiafrikkalaisten pienkalastajien ja paperittomien siirtolaisten parissa Etelä-Euroopan kaduilla ja Senegalin ja Ghanan kalastajarannoilla.

Valmistuin valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2013. Kehitysmaatutkimuksen pro gradu -tutkielmallani selvitin EU:n ryöstökalastuksen seurauksia Länsi-Afrikan pienkalastajien keskuudessa, ja kalakantojen romahduksen vaikutuksia Kanarian saarille suuntautuvaan siirtolaisuuteen.

Kirjoitin maisteritutkielmani aineistosta tietokirjan Kalavale – tyhjenevä meri ja ihmiset sen rannalla yhdessä Emma Karin kanssa (Into Kustannus 2012) sekä Suomalainen kalasoppa e-kirjan (Long Play 10/2013). Kalavale-kirja oli WWF:n Vuoden luontokirja -finalisti 2012 ja Kehitys ry palkitsi kirjoittajat merkittävästä kehityspoliittista johdonmukaisuutta edistävästä työstä Kelpoa kehitystä -palkinnolla. Kalavale-kirjaa pohjustanut kehitysmaatutkimuksen Ryöstetty meri –pro gradu -tutkielmani palkittiin vuonna 2014 Kehitystutkimusseuran gradupalkinnon kunniamaininnalla (2. sija).

Lisäksi olen aiemmin julkaissut yhdessä Mikael Brunilan ja Eetu Virenin kanssa teoksen Muutaman töhryn tähden (Into Kustannus 2011).

Yli kymmenen vuoden aikana olen asunut, opiskellut ja työskennellyt Suomen lisäksi entisessä Jugoslaviassa, Espanjassa Baskimaassa, Barcelonassa ja Kanarian saarilla, Perussa, Meksikossa Chiapasissa ja Oaxacassa, Boliviassa, Etelä-Afrikassa, Senegalissa, Ghanassa, Kazakstanissa, Yhdysvalloissa New Yorkissa ja ympäri Eurooppaa. Maisteriopintojeni työharjoittelussa Suomen Maputon suurlähetystössä Mosambikissa sain syventyä erityisesti kehitysviestintätehtäviin.

Vuonna 2014 asuin kolme kuukautta Palestiinassa miehitetyssä itä-Jerusalemissa ja Länsirannikolla Eappi-ihmisoikeustarkkailijan tehtävissä. Viime vuosina tutkimukset ovat vieneet mukanaan Kaakkois-Aasian ja Norjan Huippuvuorten kautta Saamenmaalle paneutumaan alkuperäiskansaoikeuksiin – ja tällä tiellä kuljen edelleen!

Voit seurata työtäni täällä:
Facebook | Instagram

Ota yhteyttä mailitse:
kukka.m.ranta (at) gmail.com, kukka.ranta (at) utu.fi tai kukka.ranta@ulapland.fi.

Kiitos, giitu, spä’sseb, takkâ, paarkiba!
Ystävällisin terveisin,
Kukka Ranta