Romanipäivä ei näkynyt tomuisessa leirissä

Julkaistu Fifi.voima.fi 16.4.2010 ja Voima-lehdessä 4/2010 | Teksti ja kuvat: Kukka Ranta

Euroopan unioni kunnioitti kansainvälistä romanipäivää Espanjan Cordobassa järjestetyllä romanikonferenssilla. Kukka Ranta lähti kokouskeskuksesta selvittämään, miten päivä näkyi Cordoban kaduilla ja telttaleireissä. Hän törmäsi häätöihin, käärmeisiin ja salaperäiseen kyttääjään.

96676-romasummit_romanilaulaja
EU:n toisessa romanikonferenssissa Cordobassa kuunneltiin romanilaulajaa. “Me kaikki tunnemme itsemme romaneiksi”, julisti Espanjan terveys- ja sosiaaliministeri Trinidad Jiménez García-Herrera.

Kansainvälisenä romanipäivänä 8. huhtikuuta, auringon painuessa jo mailleen, Espanjan Cordobassa heiteltiin kukkia kaupungin läpi virtaavaan jokeen. “Tänään miljoonat romanit laskevat vapauden symboleja maailman jokiin. Me kaikki tunnemme itsemme romaneiksi”, julisti säteilevästi hymyilevä Espanjan terveys- ja sosiaaliministeri Trinidad Jiménez García-Herrera.

Cordobassa järjestetty Euroopan Unionin toinen romanikonferenssi Espanjan Cordobassa täyttyi valtiollisten romanijärjestöjen tukkansa vaalentaneista edustajista. Espanjan kulttuuriministeriön alainen Instituto de Cultura Gitana jakoi palkintoja ansioituneille romaneille – joskin aikataulusta myöhästynyt iltapäivän seminaari jouduttiin keskeyttämään, kun kuuluisuudet ja huippupoliitikot lipuivat paikalle salamavalojen välkkyessä.

Samaan aikaan Cordoban kaduilla ei oltu kuultukaan koko romanipäivän olemassaolosta. Turistiterasseja kerjuuhommissa kiertävät Itä-Euroopan romanit pysähtyivät hetkeksi hiljaisena paikalleen kuulleessaan konferenssista. Mitä ihmettä EU voisi heidän hyväkseen tehdä, ihmeteltiin ääneen.

EU on tähän mennessä käyttänyt noin 400 miljoonaa euroa romaniprojekteihin, mutta siitä huolimatta monien romanien asema on vain huonontunut”, totesi Georg Soros puheenvuorossaan. Miljardööri-Soros on Open Society Instituten perustaja ja puheenjohtaja, ja se puolestaan on osa Euroopan romanipolitiikan koalitiota (ERPC).

Useista romani- ja ihmisoikeustyötä tekevistä järjestöistä koostuva ERPC vaati, että EU:n toisen romanikonferenssin tulisi keskittyä strategisiin sitoumuksiin eikä tehdä samaa virhettä kuin ensimmäinen romanikonferenssi vuonna 2008. Silloin konferenssilta jäi uupumaan sekä loppuyhteenveto että konkreettiset ehdotukset romanistrategian laatimiseksi.

Cordoban kokouksessa puhujat esittivät yksi toisensa jälkeen varsin yleisiä tosiasioita. Romaneilta puuttuu pääsy terveyspalveluihin, koulutukseen, viralliseen asumiseen ja työmarkkinoille. Viime vuosina entistä useammissa Euroopan maissa romanilapsia siirretään erityiskouluihin tai yhdistetään oppimisvaikeuksisten ryhmiin. Romanilapsia erottaa muista lapsista myös pituuskasvu: esimerkiksi Itä-Euroopassa eroa saattaa olla 7-15 senttimetriä romanilasten yksipuolisen ruokavalion vuoksi.

Talouskriisin syventyessä yhä useammassa maassa on lisääntynyt rasistinen retoriikka. Kun yhteiskuntaa edustavat tahot alkavat käyttää romanivihamielisiä sanoja julkisesti on rasismista muodostumassa sallittua. Ja vain 60 vuotta sitten Euroopassa murhattiin satojatuhansia romaneja miljoonien juutalaisten ohella.

Euroopan Unionin nykypäivään kuuluu, että lähes jokaisessa unionin maassa romanien hökkeleitä häädetään ilman tietoa vaihtoehtoisista asuinpaikoista. Monissa maissa heitä myös edelleen surmataan – hengen voi viedä väkivalta tai piittaamattomuus.

Helsingissäkin yksi etninen ryhmä saa uutisissa erityiskohtelun. “Pääsiäisviikolla Helsingissä tavattiin 117 Romanian romania sosiaaliviraston arvion mukaan”, Vartti-lehti kertoi kansainvälisenä romanipäivänä. Tehdäänkö minkään muun ihmisryhmän kohdalla samoin?

3fa79-romayouth_mielenosoittajiaEuropean Net of Roma Youth -nuorisojärjestö osoitti mieltä konferenssin edustalla.

Euroopan komission romanistrategia eteni siis Cordobassa madellen. Samaan aikaan cordobalaisella kadulla kerjäävä romanityttö kertoi menettäneensä vastikään kotitelttansa poliisien häätäessä heitä pois sairaalan viereiseltä nurmikentältä. Vieressä vauvaansa kantava nuori kerjäläisnainen kertoi, kuinka telttaleiriläiset ovat kärsineet poliisien lisäksi myös käärmeiden pistoista.

Kansainvälisen romanipäivän ja romanikonferenssin jälkeisenä päivänä Cordoban kaupungin laidalla sijaitsevan Reina Sofian keskussairaalan viereisellä heinäpellolla näkyy vielä muutamia telttoja. Mustalaispoika polkee pyörällä kohti kotiaan ja pyytää peremmälle romuiselle piha-alueelle.

“En luota keneenkään, kaikki tuntuu minusta valheelta. Mitä he ovat saaneet konferenssissa aikaan? Mahtoi vain maksaa mahdottomasti. Me haluamme jotain syötävää. Elämä on niin surullista ja vaikeaa,” haastaa George Maria, 36-vuotias neljän lapsen äiti kotitalonsa portilla pahasti turvonnutta vatsaansa pidellen. Marialla on hepatiitti C, anemia ja kovat selkäkivut, eikä hän jaksa kauaa seisoa.

Talossa ei ole vessaa. Sähköntulo lakkasi yllättäen joitain kuukausia sitten. Vesi haetaan kilometrin päästä pulloissa. Vesipisteellä käydään kaksi tai kolme kertaa päivässä, tarpeesta riippuen.

“Täällä kuitenkin asumme paremmin kuin Romaniassa, vaikkei meillä olekaan työtä talouskriisin vuoksi. Jos yritämme myydä jotain, poliisi ottaa kiinni ja vie tavaramme.”

Viereisen tontin aidan luona käy auto tyhjäkäynnillä. Mies kyttää herkeämättä ja huutaa lähemmäs. Mies ihmettelee, mitä teen alueella. Hän haukkuu romaneja saastaisiksi.

“Maa pöllyää täällä niin paljon, vaihdan lapseni vaatteet kolme kertaa päivässä ja silti hän on likainen,” Maria jatkaa. “Poliisi käy alueella viikoittain ja kyselee aina lapsista.”

Samaan aikaan viereisen tontin auto hurisee hiljaa ja mies jatkaa tuijotustaan. Outo naapuri ajelee talon ohi päivittäin hiekkaista maata pöllyttäen ja herjaa romaneja.

Fundamental Rights Agency julisti kansainvälisen romanipäivän tiedonannossaan kuluneen vuoden epäonnistuneeksi, kun keskimääräisesti joka neljäs romani kokee väkivaltaa, uhkailuja ja ahdistelua. Arviolta 66-92 prosenttia viimeaikaisista välikohtauksista on jäänyt raportoimatta.

Amnestyn Euroopan-ohjelman apulaisjohtajan David Diaz-Jogeixin mukaan romanien ahdingon vakiintumisessa on kyse ennen kaikkea poliittisen tahdon puutteesta. Ilmassa ei esimerkiksi ole minkäänlaisia ehdotuksia sanktioista, joita EU-maille täytyisi asettaa pakkohäätöjen toimeenpanoista.

“Julistusten sijaan odotamme EU:lta konkreettista toimintasuunnitelmaa, jota Amnesty osana ERPC:ta on vaatinut jo kahden vuoden ajan. Ensin täytyisi valmistella selkeät poliittiset tavoitteet, sen jälkeen konkreettiset toimintaohjeet, eikä vain vaihtaa ajatuksia hyvistä käytännöistä ja kokemuksista, kuten konferenssi on painottanut.”

Amnestyn näkökulmasta EU:n nykyiset hallitukset noudattavat romaneja syrjivää politiikkaa. Monissa Euroopan maissa toimeenpannaan jatkuvasti romanien pakkohäätöjä, eikä komissio ole puuttunut näihin rasistisiin iskuihin millään tavalla.

Esimerkiksi Helsingissä keskeiseksi pakkohäätökeinoksi ovat muodostumassa sosiaaliviranomaisten uhkailemat lasten huostaanotot, joilla painostetaan romaniperheitä poistumaan tietyltä asuinpaikalta tai kokonaan maasta viranomaisten määrittämään aikarajaan mennessä.

Lue lisää aiheesta:
Vartti 16.4.2010: Helsinki ajaa kerjäämiskieltoa; Vapaa liikkuvuus 1.4.2010: Sosiaalitoimi kiristää romanisiirtolaisia lasten huostaanotolla; Fifi 28.1.2010: Vierailun loppu; Fifi 21.1.2010: Virkamiesvalta jatkuu Helsingin romanipolitiikassa; Fifi 20.1.2010: Häätö uhkaa taas Helsingin romaneja; Fifi 29.10.2010: Kuvissa: Mustalaisleiri muuttaa sillan alle.

Advertisements

Leave a Reply

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s