Turvatiimin tieltä väistyi Helsinkiä pitkään palvellut, huonomaineiseksi leimattu FPS. Vai väistyikö?
Vuodesta 1998 vuoteen 2008 kaupunkia siistittiin Stop töhryille -kampanjalla. Koko projektin ajan töhryttömyyttä vartioi FPS, joka voitti tarjouskilpailun vuosi toisensa jälkeen. Se nousi nopeasti Suomen suurimmaksi yksityiseksi vartiointiliikkeeksi.
Mihin FPS nyt on kadonnut?
FPS:n päätoiminimi vaihtui 21.1.2009 OTSO vartiointi Oy:ksi. Yritys katosi julkisuudesta samaan aikaan, kun Stop töhryille -kampanja haudattiin.
Heinäkuussa 2010 yhdistyivät kaksi suurinta kotimaisessa omistuksessa olevaa turvallisuusalan yritystä, Turvatiimi Oyj ja Otso Palvelut Oy.
Yhdistymisen keskeisenä ehtona oli, että Turvatiimi Oyj ostaa Otso Palvelut Oy:n koko osakekannan. Otso Palvelut Oy:n osakkeenomistajista tuli merkittäviä henkilöomistajia Turvatiimissä.
Kuulostaa ehkä monimutkaiselta, ja sitä se onkin. Lisää mutkia seuraa.
Turvatiimin kymmenen suurimman osakkeenomistajan joukossa on myös vartiointimaailmasta tuttuja nimiä: FPS:n kenttäpäällikkönä pitkään toiminut Petri Lokka sekä entisen FPS:n ja Otso Palvelut Oy:n toimitusjohtaja, nykyisen Turvatiimin asiakaspalvelujohtaja Petri Miettinen.
Molemmat olivat myös FPS:n suurimpia osakkeenomistajia.
Turvatiimin johdosta löytyy siis samoja tahoja, jotka ovat aikaisemmin johtaneet Helsingin kaupungin tiukan töhrykampanjan vartiointia. Hanketta, jota toistuvasti syytettiin ylilyönneistä.
Turvatiimi Oyj on nyt Suomen suurin suomalaisessa omistuksessa oleva turva-alan yritys. Yhdistyneiden yritysten arvioitu liikevaihto vuodelle 2010 on yhteensä noin 37 miljoonaa euroa.
Toki nopeasti kasvavilla turvamarkkinoilla kilpailu on kovaa, ja kiihkeässä kasvuprosessissa suuremmat yritykset nielevät pienempiä. Mutta voisiko taustalla olla myös FPS:n tahrainen maine?
Turvatiimin asiakaspalvelujohtaja Petri Miettinen ei suostunut antamaan haastattelua johtamiensa yritysten omistussuhteista.
Vuosina 1998–2001 Stop töhryille -projektia vetäneen Mikko Virkamäen mukaan jo projektin alkuvuosina FPS:n imago kovien otteiden suosijana oli iso ongelma: ”Mietimme koko ajan vartiointiliikkeen vaihtoa.”
”Jos tulisi, niin yhteistyö vartiointiliikkeen kanssa loppuisi heti”, Haantie vakuuttaa.
Haastattelu Haantien kanssa sujuu leppoisasti, sillä hänen johtamansa rakennusviraston uusi linja painottaa avoimuutta. Kahdessa kohtaa hän kuitenkin hermostuu: kun kysymykset koskevat vartioimisliikkeen omistussuhteita ja kun aiheeksi otetaan vartioinnista kantautuneet väkivaltasyytökset.
Haantie kuittaa huhut vartijoiden väkivaltaisuuksista harvinaisina poikkeuksina.
”Eiväthän nämä FPS-vartiointiliikkeen ylilyönnit ole tapahtuneet rakennusviraston toimeksiannon aikana. Emme voi leimata koko yritystä, jos siellä on joku vartija murtanut jotain.”
Vieressä istuva Rakennusviraston kaupungininsinööri Raimo Saarinen tokaisee: ”Jos me vartioimisliikkeiden kilpailutuksessa suljettaisiin kaikki väärinkäytöksistä epäillyt pois, ei kaupungilla olisi yhtään kilpailutettavaa.”
Vartioimisliikkeiden ylilyönnit näyttäisivät siis olevan kaupungin johtavien virkamiesten tiedossa.
Mitä tämä kertoo yksityisistä turvapalveluista? Entä mitä se merkitsee kaupunkilaisten oikeusturvalle?
Kukka Ranta & Mikael Brunila
Lue myös artikkelit Kuka vartioi vartijaa? ja VR vastaa.
Sivun artikkeli on julkaistu Voiman numerossa 1/2011 s. 27.
KUKKA RANTA 
”Mutta voisiko taustalla olla myös FPS:n tahrainen maine?”
Ihan hauska ajatus, joskin aika tarkoitushakuinen. Mutta jos tuotakin tarkemmin ajatellaan, niin onko sillä edes mitään merkitystä? Yritykset toimialasta riippuvatta ovat tarkkoja imagostaan ja good-willistään, miksi vartiointiala eroaisi tästä? Lisäksi ala on luonteestaan johtuen hyvin arka yksittäisten toimijoiden yksittäisille ylilyönneille, joiden sälyttäminen johtohenkilöiden viaksi vaatinee jotain oikeita perusteitakin. Osakkeenomistajista puhumattakaan, heidän vaikutuksensa yksittäisen vartijan toimintaan on jo aika kaukaa haettua..
Mitä tulee tarjouskilpailuun, niiden osalta on jo lakisääteisenäkin (ks. esim. laki julkisista hankinnoista) lähtökohtana, että kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous on valittava. Jos valitaan joku muu tarjous, on siihen oltava jotain erityisiä, perusteltuja syitä. Ylilyöntitilanteita voitaisiin ehkä sellaisina pitää, jos niitä esiintyisi toistuvasti vain yhden yrityksen toiminnassa. Kuten jo todettua, vartiointiala on kuitenkin luonteeltaan sellainen, ettei niiltä voida täysin välttyä minkään yrityksen osalta. Se nyt vain valitettavasti kuuluu alaan. Muutenkin on epärealistista ajatella, että inhimillisiltä erehdyksiltä voitaisiin täysin välttyä yhtään millään alalla.
Kysytte mitä se kertoo yksityisistä turvapalveluista? Tuskin mitään, mutta itse alasta se kertoo sen, mikä on jo tullut todettuakin. Kaupunkilaisten oikeusturvasta, ainakaan omastani, en ole myöskään huolissani, mitä vartioijoiden toimintaan tulee.
Todettakoon vielä, että en itse oleva vartiointialalla, tai muutenkaan millään tavalla yhteyksissä ko. yrityksiin. Blogiinkin päädyin ihan sattumalta, enkä ole edes aiemmin seurannut.
Kaikesta huolimatta toivotan hyvää jatkoa valitsemallanne tiellä!
TykkääTykkää