Kansa kuriin

Vaurastuva Kazakstan houkuttelee länttä, myös Suomea.
Öljytyöläisten lakon maa lopetti ampumalla.

Suomen Kuvalehti 10/2013 | Teksti: Oksana Tšelyševa ja Kukka Ranta
Kuvat: Vladimir Tretyakov / Reuters / Lehtikuva ja Kukka Ranta39eb3-sk-10-2013-kansakuriin-kukkaranta-oksanachelysheva

Kerrostalon lattialla lojuu hajallaan perhealbumin kuvia. Viktor Boženko, 23, istuu lyyhyssä ja suutelee pikkuveljensä kuvaa.
Aleksandr Boženko, 21, on haudattu viikkoa aiemmin. Viktor asuu Kazakstanin Aktaussa, Kaspianmeren rannalla. Aleksandrin hauta on 150 kilometrin päässä, Žanaozenin öljykaupungin laitamilla, muslimien hautakylässä aavikon keskellä.
Veli oli poliisien harjoittaman kidutuksen avaintodistaja. Viktor ja hänen paras ystävänsä Muratbek Tapbaev, 22, suosittelivat Aleksandrin puhumaan oikeudessa totta. Se koitui hänen kohtalokseen.

8dffc-brother-murdered-sorrow3Viktor Boženko suutelee veljensä kuvaa syvästi itkien. Alakuvassa Muratbek Tapbaevin kädessä kuva surmatusta Alexandr Boženkosta. Kuvat: Kukka Ranta.

Joulukuun 16. päivänä vuonna 2011 Mangistaun maakunnassa Žanaozenin kaupungissa tapahtui joukkosurma. Virallisten tietojen mukaan välikohtauksessa kuoli kaikkiaan 16 ihmistä ja loukkaantui 110.
Oli pakkaspäivä. Kaupungissa juhlittiin itsenäisyyttä, yli kolmetuhatta ihmistä oli kokoontunut keskusaukiolle. Osa heistä oli toukokuusta saakka lakossa olleita öljytyöläisiä, osa heitä tukevia kaupunkilaisia.
Mellakkapoliisi avasi sarjatulen. Tiet kaupunkiin suljettiin, samoin puhelinverkko. Presidentti Nursultan Nazaevajev julisti alueelle poikkeustilan.
Maailmalla kerrottiin uutisissa huliganismiin syyllistyneistä lakkolaisista, jotka poliisi pisti ojennukseen. YouTube-videolla mellakkapoliisit pamputtavat maassa makaavia kuolleita.
Kaupunkilaisten mukaan kuolleita oli jopa sata. Varmuutta ei ole. Ruumita on löydetty piilotettuna, naapurikaupunkeihin haudattuna.
Kaupungin sairaala täyttyi sadoista haavoittuneista, ja poliisisellit ahdettiin täyteen. Pahoinpitelyt, raiskaukset, kidutukset ja katoamiset jatkuivat vielä viikkokausia.
Kun tapahtumat alkoivat, Aleksandr Boženko oli työvuorossa öljypuristimella.

Kymmen viime vuoden aikana Kazakstan on ollut maailman kolmanneksi nopeimmin kasvava talous heti Kiinan ja Qatarin jälkeen.
Tuotanto perustuu raskaaseen teollisuuteen ja raaka-aineisiin. Öljytulot kattavat noin 40 prosenttia Kazakstanin valtion vuosituloista. Maa pyrkii sijoittumaan kymmenen maailman suurimman öljytuottajan listalle, ja tavoite on enää askeleen päässä.
Tuotantomäärät ovat viime vuosina kasvaneet, pitkälti ulkomaisten investointien ansiosta.
Mangistau on yksi Kazakstanin viidestä tärkeimmästä öljntuotantoalueesta. Siellä toimii useita kansallisia ja ulkomaisia yhtiöitä. Suurimpia yhtiöitä omistavat Kazakstanin valtion lisäksi kiinalaiset ja italialaiset.
Vaikka Kazakstanin talous on kasvanut, työläisten olot eivät ole kehittyneet samaa tahtia.
Mangistaun alueella elinkustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin muualla maassa.
Öljy-yhtiöiden mukaan työntekijän kuukausipalkka on 1100-2300 euroa, mutta työläisten itsensä mukaan ansiot jäävät reilustikin alle 800 euron kuukaudessa.
Siirtolaispaineen vuoksi töitä ei riitä kaikille. Työttömyys on luonut korkean korruption maassa jälleen uuden käytännön: kaupunkilaisten mukaan öljy-yhtiöihin pääsee töihin vain, jos suoriutuu tuhansien eurojen lahjuksista. Ne voivat lähennellä jopa 8000:ta euroa.

Työläisten järjestäytymistä ja palkkavaatimuksia ei ole Žanaozenissa katsottu hyvällä.
Pitkin kevättä 2011 ammattiliittojen asianajajilta ja työläisten johtajilta evättiin pääsy öljy-yhtiöiden alueille. Human Rights Watchin mukaan alueen kolme suurinta yhtiötä uhkaili ammattiliittojen kokouksiin osallistuvia työläisiään. Myös kaupungin poliisi osallistui häirintään.
Toukokuussa 2011 tuhannet yhtiöiden työläiset aloittivat lakon.
Vuoden mittaan siihen osallistui yhteensä 15 000 työläistä. Lakkolaiset istuivat Žanaozenin kaupungin keskusaukiolla kuukausikaupalla kurinalaisesti hiljaisuudessa. Tupakka ja alkoholi oli ankarasti kielletty.
Lakkotoiminta sai paljon kannatusta 120 000 asukkaan Žanaozenissa ja sen lähistöllä.
Naiset organisoituivat ja järjestivät keskusaukiolla istuneille miehille ruokahuoltoa. Monet osallistuivat lakkokassaan, jolla tuettiin lakossa olleiden työläisten perheitä.

Aukiolla oli tuhansia ihmisiä. Poliisi avasi tulen.

Muutama päivä lakon alkamisen jälkeen Karažanbasin ammattiliiton puheenjohtaja Aslank Aidarbaevin koti sytytettiin tuleen.
Lakkolaisia pahoinpideltiin, heidän koteihinsa hyökättiin ja perheenjäseniä uhkailtiin häirintäpuheluilla.
Kesän aikana kolme yhtiötä irtisanoi yhteensä kaksituhatta työläistään.
Lakon jatkuessa neljättä kuukautta Žanaozenissa sattui kaksi outoa kuolemaa.
Žaksylyk Turbaev, 29, kazakstanilaisen OzenMunaiGasin tyttäryhtiön työntekijä, tapettiin tuntemattomien höykkääjien toimesta yhtiön alueella. Turbaevin piti samana päivänä osallistua ammattiliittonsa puheenjohtajavaaliin.
Muutamia viikkoja myöhemmin OzenMunaiGasin työläisten ammattiliiton puheenjohtajan tytär Žansaule Karabalaeva, 18, katosi. Hänen raiskattu ja puukotettu ruumiinsa löytyi kolme päivää myöhemmin.
Öljytyöläisten asianajaja Natalia Sokolova oli otettu kiinni pian lakon alettua. Hänet tuomittiin elokuussa 2011 kuudeksi vuodeksi vankeuteen ”yhteiskunnallisten levottomuuksien lietsonnasta ja aktiivisesta osallistumisesta laittomiin kokoontumisiin”.
Yhden kuukautta myöhemmin tuomio alennettiin ehdolliseen vankeuteen, mutta toimintavapaus kiellettiin kolmeksi vuodeksi. Myös muita lakkolaisten johtajia tuomittiin vankeuteen perättömin syyttein.
Lakko alkoi vaikuttaa öljyalaan: tuotanto laski puolessa vuodessa seitsemän prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Lokakuussa panokset kovenivat. Useita lakkolaisia ja toimittajia ammuttiin kumiluodeilla, osan kimppuun hyökättiin, Human Rights Watch raportoi.
Joululuussa lakko oli kestänyt kahdeksan kuukautta.
Joulukuun 18. päivänä, kaksi päivää joukkosurman jälkeen, Aleksandr Boženko oli menossa työvuoroonsa, kun mellakkapoliisit tarttuivat nuorukaiseen kiinni. Boženko ei ollut lakkoon osallinen, mutta hänelle keksittiin toisenlainen käyttötarkoitus.
Useita päiviä kestänyt kidutus loppui vasta, kun ranteensa murtanut nuorukainen suostui allekirjoittamaan valheellisen todistuksen lakkolaisia vastaan.
Öljyalueen poliisisellit täyttyivät kuukausiksi ihmisistä, joita kiduttamalla poliisit pyrkivät saamaan suotuisia todistuksia.
Yksi kidutetuista oli Roza Tuletajeva, öljytyöläinen ja lakkojohtaja.
Pidätysten aikaan Tuletajevaa kidutettiin muun muassa roikottamalla pitkistä hiuksista ja raiskaamalla. Kaikki poliisiaseman vangit kuulivat hänen kirkumisensa, koko kaupunki tietää, mitä hänelle tehtiin.
Tuletajevan tytär Alija Tuletajeva, 25, kertoo, että poliisi uhkaili Rozaa hänen kahden tyttärensä raiskaamisella. Se lopulta mursi tunnetun lakkojohtajan.
Roza Tuletajeva tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankeuteen.
Alija Tuletajevan vieressä istuu hänen seitsenvuotias lapsensa Erbakhyt. Puhelin pärähtää, ja poika loikkaa eteiseen puhumaan. Isoäiti soittaa salaa vankilasta.
Roza Tuletajeva pyytää, että kansainväliset naisjärjestöt kampanjoisivat hänen laitonta vankeustuomiotaan vastaan.

Alija Tuletajevan äidin, lakkojohtaja Roza Tuletajevan, tervehdysviesti vankilasta. Kuva: Kukka Ranta.

Tammikuussa 2012 presidentti Nursultan Nazarbajev allekirjoitti lain, jolla kasvatettiin turvallisuuspalvelun toimivaltuuksia ja joka asetti maailmalla Kazakstania mustamaalaavat henkilöt edesvastuuseen. Käytännössä laki kohdistuu oppositioon ja riippumattomaan mediaan. Presidentin arvostelu on lailla kielletty.
Nursultan Nazarbajev on hallinnut presidenttinä vuodesta 1991. Neuvostoaikana hän toimi muun muassa Kazakstanin neuvostotasavallan johtajana.
Kazakstanissa tammikuun 15. päivänä pidetyt parlamenttivaalit tuomittiin maailmalla epädemokraattisiksi.
Kazakstan toimi vuonna 2010 Etyjin puheenjohtajana ja on sitoutunut Etyjin perusperiaatteisiin. Tammikuun vaaleissa vaalivilppi oli kuitenkin Etyjin mukaan yleistä ja valtion varoja käytettiin runsaasti valtapuolueen tukemiseen.
Kazakstanissa oppositiopuolueet eivät ole saneet lupaa rekisteröitymiselle, ja useimmat niistä on tuomittu laittomiksi. Oppositioliikkeiden hiukankin aktiiviset jäsenet ja heidän omaisensa kokevat jatkuvaa uhkailua. Monet ovat paenneet maasta tai lähettäneet lähiomaisensa turvaan.

6-Aktau-nightAktau iltahämärässä. kuva: Kukka Ranta.

Keväällä 2012 Aktaussa, Mangistaun maakunnan pääkaupungissa, käytiin sarja näytösoikeudenkäyntejä, joissa puitiin yhteensä 37 lakkolaisen osallisuutta Žanaozenin levottomuuksiin.
Kolmetoista ihmistä tuomittiin vankeuteen kolmesta seitsemään vuodeksi.
Aleksandr Boženko kääntyi kesken oikeudenkäynnin totuuden puolelle, veljensä ja ystäviensä tukemana.
Boženko kertoi oikeudessa kuulleensa, kuinka määräys kiinniotettujen pahoinpitelyyn oli tullut itse presidentti Nazarbajevilta. Myös monet muut paljastivat, kuinka heitä oli kidutettu tarkoituksenmukaisen todistuksen saamiseksi.
Alga!-oppositiopuolueen johtaja Vladimir Kozlov pidätettiin ja asetettiin eristykseen tammikuussa 2012 heti sen jälkeen kun hän palasi Euroopan parlamentin ja ulkosuhdehallinnon tapaamisesta, jossa hän oli tiedottamassa maansa tilanteesta.
Lokakuussa 2012 Kozlov tuomittiin 7,5 vuoden eristysvankeuteen syyllisenä levottomuuksien lietsomiseen, joka kohti Žanaozenin mellakoihin, sekä hallituksen kaatamisyritykseen. Kozlov istuu parhaillaan tuomiotaan Kazakstanin Siperiassa.
Ajojahdin kohteena ovat myös toimittajat, jotka ovat uutisoineet Žanaozenin tapahtumista sekä oppositiojäsenten ja ihmisoikeusaktivistien vainosta ja perättömistä vankeuksista.
Viime kuukausina oppositiopuolueiden ja -järjestöjen sekä riippumattomien tiedotusvälineiden työntekijöitä on uhkailtu entistä voimakkaammin.

Suomi haluaisi lisätä reilusti vientiä Kazakstaniin.

Marraskuussa 2012 Kazakstanin valtion syyttäjälaitos julisti kaikki riippumattoman median toimidat ja oppositiojärjestöjen jäsenet syyllisiksi ääriajatteluun. Pian tämän jälkeen moni toimittaja ja poliittisesti aktiivinen opposition jäsen painui tavoittamattomiin maan alle.
Euroopan unionissa neuvotellaan parhaillaan EU:n ja Kazakstanin laajemmasta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta.
EU on maan suurin ulkomainen investoija. EU:n osuus Kazakstanin kaupasta kattaa 40 prosenttia, ja 40 prosenttia maan öljyviennistä suuntautuu EU:hun.
Lissabonin sopimuksen myötä komission täytyy hyväksyttää kauppasopimukset parlamentissa, ja Kazakstan on nyt koetinkivi. Parlamentti on vaatinut poliittisten vankien vapauttamista ja opposition toimintavapautta ja kehottanut keskeyttämään neuvottelut, jos ihmisoikeustilanne heikkenee.
Tullin mukaan Suomi toi Kazakstanista öljyä 268 miljoonalla eurolla vuonna 2011. Maiden välinen liikevaihto on yhteensä yli 600 miljoonaa euroa. Suomi haluaisi nostaa viennin nykyisestä 0,4 prosentista yhteen prosenttiin.
Suomesta viedään Kazakstaniin muun muassa koneita ja laitteita kaivosteollisuuden tarpeisiin.
Maan suurimman teleoperaattorin Kcellin suurin omistaja on ruotsalais-suomalainen TeliaSonera 61 prosentin osuudella. Myös sen puhelinverkko vaikeni Žanaozenissa 16. joulukuuta 2011.
Lokakuun 2012 alussa ulkomaankauppaministeri Aleksander Stubb vieraili Kazakstanissa vienninedistämismatkalla.
Mukana oli Finnpron kokoama yli 70 edustajan yritysvaltuuskunta, jossa oli väkeä 55 eri yrityksestä. Kyseessä on yksi suurimmista yritysvaltuustoista ministerin matkassa. Se povaa, että tulossa on kauppaneuvotteluita.
”Kazakstan on meille lupaava markkina-alue. Talous kasvaa nopeimmin maailmassa Kiinan ja Qatarin ohella. Vihreä talous on tavoitteena, täällä on kaikki vaaditut positiiviset tekijät ja elementit olemassa”, Stubb lausui kazakstanilaiselle Tengrinews-uutissivustolle vierailunsa aikana.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö suunnittelee vierailua Kazakstaniin keväällä 2013.

1b-Oil-everywhere-mangistau-KukkaRantaKazakstanin nopea talouskasvu perustuu öljytuotantoon, EU on maan suurin kauppakumppani. Kuva: Kukka Ranta.

Lokakuussa 2012 Žanaozenin neuvostoaikaisessa betonikaupungissa Aleksandr Boženko, poliisikidutusten avaintodistaja, poistui kasvattivanhempiensa kodista korttelissa numero viisi. Hän suuntasi iltahämärissä lähikioskille.
Kioskiolla odotti humalaisten tappelu. Boženko vedettiin mukaan.
Hän katosi.
Muutamaa päivää myöhemmin ambulanssi kiidätti koomassa olevaa, vakavasta aivovauriosta kärsivää miestä sairaalaan.
Vuorokautta myöhemmin Aleksandr Boženko oli kuollut. SK

KAZAKSTAN

  • asukkaita: 17,5 miljoonaa
  • pääkaupunki: Astana (vuodesta 1997, entinen pääkaupunki Almaty)
  • ostovoimakorjattu bkt/asukas: 10 020 euroa (Suomi 28 650)
  • elinajanodote: naiset 73, miehet 63
  • keskipalkka 375 euroa
  • työttömyys: 5,4 %
  • talouskasvu: 7,5 %
  • etniset ryhmät: kazakit (59 prosenttia, venäläiset 26 prosenttia), ukrainalaiset (3 prosenttia), uzbekit (3 prosenttia), saksalaiset (2 prosenttia), arviolta 100 eri kansalaisuutta.

Suomen Kuvalehti 10/2013

c9b6f-sk-10-2013-kansakuriin2-kukkaranta-oksanachelysheva
26594-sk-10-2013-kansakuriin3-kukkaranta-oksanachelysheva

Lue myös:

Suomen Kuvalehti 11.3.2013 Kazakstan: Media syyllinen ääriajatteluun Kukka Ranta

Voima 8.3.2013 Öljyn valtakunta Kukka Ranta

Voima 16.4.2013 Niinistö, älä unohda ihmisoikeuksia! Kukka Ranta

One thought on “Kansa kuriin

Leave a Reply

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s