Vapaa Euskal Herria

”Vapauden tarvetta ei voi lakkauttaa väkivallalla”, kiellettyyn baskijärjestöön kuuluva nuori kertoo.

Teksti: Kukka Ranta ja Mikael Brunila
Kuuntele audioartikkeli: Baskimaan vapaudenkaiho

Kuvat: Kukka Ranta 

Ystäväni saattavat kadota huomenna, tai minut saatetaan viedä ensi yönä”, nuori baskinainen avautuu huoli kasvoillaan.”Meidät yritetään lamauttaa pelolla”, kielletyn nuorisojärjestö Segin aktiivi jatkaa, ja tunne tarttuu kuulijaan.

Segi kiellettiin Espanjassa vuonna 2002, koska Espanja, Ranska ja Euroopan unioni pitävät sitä osana terroristijärjestö Etaa. Vallankumouksellisen nuorisojärjestön väitetään kasvattavan uusia terroristeja, koska sen tavoite on sama kuin Etalla: itsenäisyys ja sosialismi.

Kuvan iskulauseen “eta” ei tarkoita ETA:a, vaan “ja”-sanaa.

Huhtikuussa pääsiäislomien aikaan järjestettiin jokavuotinen baskinuorten kokoontuminen. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa Gazteherria-tapahtuman organisoi Segin sijaan joukko laillisia nuorisojärjestöjä, ja festivaali on aiempaa läpinäkyvämpi.

Silti matka festivaalikaupunki Durangoon kestää kauan, sillä sen keskeyttävät kommandopipoisten poliisiryhmien suorittamat ratsiat. Tiet on suljettu pitkäpiikkisillä metalliketjuilla. Kaksi eri poliisiryhmää, Guardia Civil ja Policia Nacional, valvovat ohikulkevaa liikennettä.

Bussi pysäytetään. Guardia Civilin massiivisiin varusteisiin sonnustautunut poliisi kävelee hitaasti bussikäytävää pitkin ja pyytää paperit mielestään epäilyttävimmiltä. Hiljaisuus on painostavaa. Tienvarressa seisovilla poliiseilla on lähes miehen korkuiset rynnäkkökiväärit.

Vastapäisellä sillalla näkyy kolme pysäytettyä linja-autoa, joiden lasien läpi erottaa, kuinka poliisi tutkii matkustajien henkilöpapereita. Matka jatkuu, kun kuski saa luvan jatkaa, eikä ketään viedä ulos bussista. Helikopteri lentää ilmassa ja tuntuu seuraavan meitä.

Durangossa baskeripäinen pappa taputtaa hellästi olkapäälle ja varoittaa, että muutaman korttelin päässä on poliisien tehotarkastus.

Juna-asemalla näkyy valtava ihmisrykelmä, kun Policia Nacional käy läpi jokaisen kaupunkiin saapuvan matkustajan. Segin aktiivit päättävät vaihtaa kadunpuolta. Yksi heistä hieroo pelon ja jatkuvan stressin nipistelemää vatsaansa ja vetää syvään henkeä.”Tällaista tämä on joka puolella”, hän hymähtää.

Festivaalille odotettiin 10 000 osanottajaa, mutta pelko supisti festarikansan puoleen siitä. Uskaliaimmat ovat kiinnittäneet salaa Segin julisteita pitkin Durangon festivaalikaupunkia. Kiinnijääminen voi merkitä kuuden vuoden vankilatuomiota.

Baskimaassa toimii viisi eri poliisivoimaa. Vihreä Guardia Civil perustettiin Francon aikana.

”Se on poliisista pahin, se hakkaa ja kiduttaa eniten”, toteaa Arantxa, vanhempi nainen keskellä nuorten järjestämää festivaalia. Hänen nimensä tarkoittaa ruusun piikkiä. Lempeä Arantxa kertoo, että vankila ja väkivalta ovat olleet tuttuja hänen perheelleen jo kolmen sukupolven ajan.

”Isäni oli pidätettynä sisällissodan aikana vuonna 1937, kunnes hän pakeni ja liittyi baskiarmeijaan. Mieheni on ollut kolme kertaa vankilassa, ja häntä on kidutettu eristyksessä ensimmäisen kerran Francon aikana sekä myöhemmin uudelleen 1990-luvulla.”

Arantxan poika on ollut vangittuna jo kaksi kertaa.

”Ensimmäisellä kerralla hän oli juuri tullut täysi-ikäiseksi. Toisella kerran hänet pidätettiin vuoden 2005 parlamenttivaalien aikaan, kun hän oli ehdolla Baskimaan kommunistipuolueen PCTV:n listoilla.”

”Poliisi kääri poikani maton sisälle hakattavaksi, että merkit fyysisestä kidutuksesta eivät näkyisi.”

Nuorisojärjestö Segin aktiiveille kidutus on hyvin tuttua.”Jokaisella poliisivoimalla on omat metodinsa”, Ana Beiristain kertoo, ja jälleen Guardia Civilin toimet tulevat puheeksi.

”Guardia Civil on perustettu lähes varta vasten kiduttamista varten. Heidän on tarkoitus olla epäinhimillisiä, saada pidätetyt menettämään ihmisyytensä. Hyvä esimerkki tästä ovat puolen vuoden takaiset tapahtumat, jolloin 40 järjestömme jäsentä pidätettiin”, Beiristain kertoo.

Hän viittaa viime vuoden lopulla Baskimaassa suoritettuun poikkeuksellisen laajaan pidätysoperaatioon.

”Marraskuun 23. päivänä aamuyön tunteina ovet revittiin auki ja nukkujat poimittiin suoraan sängyistä. Et voinut jättää hyvästejä perheellesi, et voinut ottaa henkilökohtaisia tavaroitasi. Et edes tiennyt mikä poliisi sinut oli pidättänyt.”

Beiristain puhuu myös omasta lähipiiristään.”Minun on sanottava, että tästä puhuminen ei ole helppoa. Mutta jatketaan kuitenkin.”

”Pidätystä seurasi tavanomaiset viisi päivää eristyksissä. Kukaan ei tiedä missä olet, et edes sinä itse. Näinä päivinä poliisit harjoittavat eri kidutusmenetelmiä. He saattavat esimerkiksi sanoa, että he raiskaavat tai tappavat poika- tai tyttöystäväsi”, Beiristain kertoo.

”He haluavat satuttaa suoraan sydämeesi uhkaamalla ihmisiä, joita rakastat. Samalla he kertovat, kuinka taistelusi on ollut täysin merkityksetön. Kuinka olet antanut sille kaikkesi, mutta se ei anna mitään takaisin.”

”Usein poliisit laittavat eristysvangille mustan muovipussin päähän. Poliisien hakatessa hengittämisestä tulee mahdotonta. Lyömiseen he yleensä käyttävät sanomalehtiä, niistä ei jää jälkiä. Lisäksi annetaan sähkösokkeja vedellä valellulle alastomalle vartalolle”, Beiristain jatkaa hengähtämättä.

”He haluavat nöyryyttää. He haluavat ihmisten tuntevan itsensä tyhjäksi. Eristys on erityisen rankkaa naisille, sillä naisia voidaan käyttää eri tavalla hyväksi. Baskimaan historian aikana Guardia Civil on raiskannut useita naisia.”

Eristyksen aikana vangeilla ei ole oikeutta lääkäriin tai itse valittuun asianajajaan, eikä valtion määräämän asianajajan kanssa ole mahdollista keskustella luottamuksellisesti kahden kesken. Pidätetyllä ei ole oikeutta ilmoittaa kiinniotosta perheelleen. Tuomari näkee syytetyn vasta yleensä kolme tai viisi päivää kestäneen eristyksen jälkeen.

”Viiden päivän kidutuksen aikana he ovat saattaneet pakottaa allekirjoittamaan tunnustuksen, että on muka Etan jäsen. Sitten istut pahimmillaan 20 vuotta vankilassa. Käytäntö on perua Francon ajoilta ja silti sen sallitaan jatkua.”

Nykyään vankiloissa istuu 750 poliittista vankia, joista noin kolmesataa on nuoria. Terrorismista voidaan Espanjassa tuomita jopa 40 vuoden vankeusrangaistuksia. Pisin ja tavallisin tuomio Segin jäsenille on kuusi vuotta vankeutta. Vankilaan voi kuitenkin päätyä myös ilman oikeudenkäyntiä.

Vankia, jota epäillään yhteydestä aseelliseen terrorismiryhmään, voidaan pitää eristyksessä enimmillään kolmetoista päivää ja esitutkinnan alaisessa vankeudessa neljä vuotta, ilman oikeudenkäyntiä

”Vankilassa saattaa joutua istumaan esimerkiksi kolme vuotta ja kymmenen kuukautta, kunnes sellin ovi avataan ja poliisi jättää pidätetyn vankilan oven eteen ilman rahaa, ilman vaatteita, ilman puhelinta, ilman mitään. He ovat juuri vieneet elämästäsi neljä vuotta, ja lopulta seisot kadulla tietämättä mitä tehdä”, Beiristain kertoo.

YK:n kidutuksen vastainen erityislähettiläs Theo van Boven totesi vuonna 2003, että”kidutus ei ole järjestelmällistä Espanjassa, mutta järjestelmä sallii kiduttamisen ja kaltoin kohtelun, varsinkin tapauksissa, joissa ihmiset asetetaan eristykseen syytettyinä terrorismista.”

Human Rights Watch ja Amnesty International ovat toistuvasti vaatineet kidutuksen mahdollistavan eristysvankeuden lakkautettavaksi.

Baskimaassa on pitkät perinteet vankien solidaarisuustoiminnasta. Vankien sukulaisista pidetään huolta yhteisvoimin. Ihmiset järjestävät tapahtumia, joissa kerätään Amnistia-lipuilla lahjoituksia asianajajien ja vankivierailujen kustannuksiin.

Kaupunkien lyhtypylväisiin, ovenpieliin ja sähkötolppiin on liimattu julisteita ja tarroja vangituista. Jokaisessa baskikaupungissa on Herriko Taverna, Kansan tupa, joiden seiniä täyttävät kuvat kunkin tavernan kotikorttelin vangitusta. Seinämaalauksessa kalterien takaa katsovat vapautta kaihoavat suuret silmät, joiden pupilleista heijastuu baskikansa lippunsa väreissä.

”Espanjan valtio pyrkii lopettamaan solidaarisuuden hajauttamalla vangit eri puolille maata. Yksi vanki sijoitetaan Andalusiaan, toinen Madridiin, kolmas Galiciaan, neljäs Ranskaan ja niin edelleen. Tämä vaikeuttaa myös perheiden vierailua”, Beiristain kertoo.

Samalla kun keinot kovenevat, yhä nuoremmat liittyvät itsenäisyyttä tavoitteleviin järjestöihin.

”Minä Segin jäsenenä olen viranomaisten silmissä Etan jäsen. Mutta miksi? Eta kuuluu baskimaan vapautusliikkeeseen, mutta liike koostuu monesta eri osasta. Jokaisella organisaatiolla on omat toimintonsa, omat sääntönsä, omat menetelmänsä, oma ideologiansa, oma projektinsa. Esimerkiksi meidän nuorisojärjestömme ei jaa samoja menetelmiä Etan kanssa.”

Segi-nuoret tietävät, että he saattavat joutua hakatuksi ja vankilaan.

”Kaikesta huolimatta taistelu antaa meille enemmän kuin vankila ottaa. Koska taistelu ei ole vain keino tavoittaa jotain. Se on elämäntapa. Jos me ymmärrämme sen, olemme vapaita.”

Haastateltavien nimet on muutettu.

_______________

Francon jäljillä
Euroopan laajuisessa terrorismin vastaisessa taistelussa oikeudenkäyntejä ei enää välttämätä tarvita.

Baskimaassa käynnistettiin pääministeri Jose Aznarin ja konservatiivisen PP-puolueen johdolla oikeudenkäyntien sarja jo vuonna 1998. Sen seurauksena useat poliittiset ja kulttuuriset järjestöt, laajalevikkiset baskilehdet sekä puolueet julistettiin laittomiksi. Syyskuun 11. jälkeen Espanjasta tuli yksi eturivin maista terrorismin vastaisessa rintamassa. Baskimaassa, terrorismin vastaisen sodan ja poikkeuslain aikakautena, ei terrorismi tunnu enää viittaavan aseelliseen valtionvastaiseen toimintaan.

Kuva: Baskikansan väkivallan kokemuksella ja itsenäisyystaistelulla on sukupolvien mittainen historia. Pelolla tukahdutettu itsenäisyystaistelu näyttää voimansa Baskimaan kaupunkien katukuvassa.

Vuoden 2001 lopulla Espanja lisäsi Segin ja muiden baskijärjestöjen jäseniä Euroopan unionin vastaperustetulle terroristiepäiltyjen listalle. Guilt by association riitti perusteeksi.

Aika ajoin eri nimillä toiminut nationalistinen Batasuna-puolue kiellettiin Espanjassa vuonna 2003, Ranskassa sama puolue on edelleen laillinen.

”Ketä tahansa Baskimaan henkilöä, toisinajattelijaa tai oppositioryhmää, joka jakaa samat tavoitteet Etan kanssa, vaikka toimisivatkin rauhanomaisesti, laillisesti ja läpinäkyvästi, voidaan epäillä kytköksistä terrorismiin niin Espanjan, Ranskan kuin Euroopan unionin mukaan”, toteaa Baskien ihmisoikeusjärjestö Behatokia.

Kun korkein oikeus tuomitsi vuonna 2007 Segin laittomaksi Etan osastoksi ja 23 sen väitettyä jäsentä joutui kuudeksi vuodeksi vankilaan, kommentoi puolueettomana tarkkailijana prosessia seurannut asianajaja Gil Matamala tapahtumia:

”Aseita tai räjähteitä ei löytynyt. Syyllistymistä väkivaltaiseen toimintaan ei todistettu, mutta silti heidät on tuomittu laittoman terroristijärjestön jäsenyydestä. On keksitty uusi konsepti, terrorismi ilman aseita. Tämä on oikeusjärjestelmän romahdus.”

_______________
Artikkeli on julkaistu Voiman numerossa 5/2010 s. 42-43.

Katso myös Kukka Rannan kuvareportaasi: Vapaus voittaa väkivallan
tai kuuntele Kukka Rannan ja Mikael Brunilan audioartikkeli: Baskimaan vapaudenkaiho.

Advertisements

Leave a Reply

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s