Jopa 200 lasta pidätetään Palestiinassa joka kuukausi
Savon Sanomat 8.4.2014 | Teksti: Kaija Vuorio | Kuvat: Kukka Ranta
Länsirannalla väkivalta, lapsipidätykset, häädöt ja siirtokunta-asuntojen rakentamiset ovat vahvassa kasvussa, sanoo vapaaehtoinen EAPPI-ihmisoikeustarkkailija Kukka Ranta.
Lappeenrantalaissyntyinen Ranta on siviiliammatiltaan journalisti ja valokuvaaja, valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.
Ihmisiä kuolee: YK:n humanitaarisen avun järjestön OCHA:n mukaan armeijan luoteihin kuoli viime vuonna 27 ihmistä. Alkuvuoden aikana on kuollut jo yli kymmenen, saman verran kuin vuonna 2011 yhteensä.
– Levottomuuksia tulee lisää, jos palestiinalaisia ammutaan, jos oikeutta rukoilla Al-Aqsassa rajoitetaan tai miehitys hankaloittaa entisestään ihmisten elämää, varoittaa Ranta.
Lapsipidätykset koskevat Rannan tietojen mukaan jopa 200 lasta joka kuukausi.
– Alaikäisiä otetaan kiinni ja viedään useiksi päiviksi kuulusteltaviksi. Yleensä heitä epäillään kivenheitosta. Pidätys voidaan julistaa salaiseksi, niin etteivät vanhemmat saa mitään tietoa. Usein pidätetään saman perheen poikia. Nuorin Silwanissa pidätetty lapsi on ollut vain 5-vuotias, Ranta tietää.
Palestiinalaisten asema on monella tapaa oikeudeton. Edes lasten asioita ei käsitellä siviilioikeuksissa vaan sotilastuomioistuimissa.
Silwan on miehitetyssä Itä-Jerusalemissa aivan vanhan kaupungin muurin kyljessä lähellä Getsemanea ja Öljyvuorta.
Siellä tehdään arkeologisia kaivauksia, joiden varjolla palestiinalaisia häädetään asunnoistaan.
Alaikäisten heittelemät kivet ovat vastaus siirtokuntalaisten ja sotilaiden aggressiivisuuteen. Vihanpidon ilmapiirissä syntyy vastarintaa ruokkiva nuorisokulttuuri, jossa jo pikkupojat oppivat rehvastelemaan toisilleen sillä, kellä on pisin pidätys.
Eappien edustama kansainvälinen läsnäolo voi osaltaan rauhoittaa psykologista sodankäyntiä, jolla palestiinalaiset koetetaan saada muuttamaan pois siirtokuntien teiltä.
Traumatisoivinta ovat kotien tuhoamiset ja häädöt, joista raportoiminen on yksi Rannan tehtävistä.
– Paikalle pitää rientää taksilla aina mahdollisimman nopeasti, jotta saadaan valokuvia. Puskutraktorit tekevät työnsä parissa tunnissa ja niin talot ovat maan tasalla.
Tieto häädöistä kulkee palestiinalaisten kesken nopeasti ja monesti naapurit rientävät perheen avuksi. Häätöjen syynä on useimmiten rakennusluvan puuttuminen, vaikka perheet ovat voineet asua taloissaan sukupolvien ajan. Ilman lupia rakennetaan, koska rakennuslupia ei saa.
– Yleensä tuhottava talo saa ilmoituksen, jonka jälkeen perhe pyrkii anomaan päätöksen viivytystä ja uudelleen käsittelyä. Aina ei edes ilmoiteta etukäteen.
Ranta on ollut haastattelemassa perhettä, jonka kotiin tultiin aamuviideltä aseiden ja koirien kanssa ilman etukäteisvaroitusta. Isä pahoinpideltiin lasten nähden.
– Perhe voi kaiken kukkuraksi saada tuhansien eurojen laskun puskutraktorin käytöstä, Ranta sanoo.
Ranta muistuttaa, että vaikka siirtokunnat saattavat tarjota palestiinalaisille myös työmahdollisuuksia, koko miehitys, siirtokuntarakentaminen ja kaikki taloudellinen toiminta miehitetyllä alueella on kansainvälisen lain mukaan laitonta.
Erityisen kiistanalainen on E1-suunnitelma, joka liittäisi Itä-Jerusalemiin alueet Jerusalemista itään. Kyse on vanhan Ma´ale Adumin -siirtokunnan laajentamisesta, ja toteutuessaan se katkaisisi Länsirannan kahtia.
– Israelilla on kova kiire saada alueita haltuun ja samalla pelattua lisäaikaa rauhanneuvotteluihin.
Kukka Rannan tehtävänä on hankkia kentältä tietoja ihmisoikeusloukkauksista, kuten juuri lapsipidätyksistä, talojen tuhoamisista tai raportoida, jos siirtokuntalaiset repivät palestiinalaisten oliivipuita. Siksi hän liikkuu palestiinalaiskylissä ja tarkastuspisteillä sekä tutkii paikallista mediaa.
Tiedot hän lähettää viikoittain analysoitavaksi EAPPI-ohjelman kautta eri ihmisoikeusjärjestöille, kuten Punaiselle Ristille, YK:n alajärjestöille kuten OCHA:lle , Suomen Ramallahin lähetystölle ja Suomessa Kirkon ulkomaan avulle.
Pohjoisella Länsirannalla sijaitsevan At-Tayban tarkastuspisteen kautta kulkee työpäivän aamuina noin 6 000 palestiinalaista Israelin puolelle. Monen on noustava jo aamukolmelta ehtiäkseen jonoon.
Rannan viikko-ohjelmaan kuuluu laskea aamun varhaisia liikennevirtoja tarkastuspisteillä. Muuri ja
tarkastuspisteet ovat palestiinalaisille päivittäinen muistutus miehityksestä. Tarkastuspisteet ruuhkautuvat usein, jolloin töihin pääsy voi vaarantua. Tarkastuspisteillä sotilailla, poliisilla ja vartijoilla on aseet näkyvästi esillä.
Tarkastuspisteitä riittää, sillä valmiina muurin pituus on 712 kilometriä.
Muuri suikertaa itsehallintoalueiden välissä ja ympärillä niin kiharaisesti, että monin kohdin kuten Bir Nabalassa ja Biddussa palestiinalaisalueet jäävät pussiin muurin sisään.
Aamun aikaisina tunteina esimerkiksi Kalandin aseman ohittaa kävellen 2 500 ja Beetlehemin aseman 5 000 työhön tulijaa, jotka tutkitaan lentokenttien turvatarkastusten tapaan.
Kiinteiden tarkastuspisteiden lisäksi mihin tahansa voi ilmestyä liikuteltava tarkastuspiste, joten liikkuminen palestiinalaisalueilla on hidasta ja arvaamatonta.
Levottomuudet leviävät äkkiä ketjureaktiona, kuten Ranta sai todistaa helmikuun lopulla. Samaan aikaan kun israelilaissotilaiden Ramallahissa terroristiepäiltynä ampuman miehen hautajaisiin kokoontui 4 000 surijaa, alle 50-vuotiailta miehiltä estettiin Al-Aqsan moskeijaan pääsy. Surmapäivänä Amnesty julkaisi kovasanaisen Israelia sotarikoksista syyttävän raportin.
Al-Aqsa oli suljettuna perjantaisin neljän viikon ajan.
Ei siinä kyllin, että pääsyä Al-Aqsaan rajoitetaan estämään mielenilmauksia – Jerusalemin ulkopuolelta tulevat palestiinalaiset tarvitsevat muutenkin miehitysviranomaisilta luvan tulla kaupunkiin – äärilaidan juutalaiskiivailijat ovat viime päivinä pyrkineet häiriköimään muslimeille pyhään Al-Aqsaan.
Al-Aqsan ruutitynnyrin päällä tulitikkuleikkiä seuraamassa ollut Kukka Ranta kysyy, milloin liika on liikaa.
Intifadat ovat ennenkin alkaneet Al-Aqsasta, spontaaneista mielenilmauksista ja kivien heittelystä.
Kirkkojen maailmanneuvosto aloitti Ecumenical Accompaniment Programme in Palestine and Israel eli EAPPI- kumppanuusohjelman toisen intifadan alussa vuonna 2002.
Ohjelman puheenjohtaja on Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon piispa Munib Younan. EAPPI-ohjelman vapaaehtoiset tarkkailijat seuraavat alueen ihmisoikeustilannetta ja raportoivat mahdollisista rikkomuksista.
Palestiinalaisalueilla työskentelevät tarkkailijat tulevat 17 maasta. Ohjelmaan on tähän mennessä osallistunut jo 1 500 tarkkailijaa. Suomen tarkkailijat lähettää Kirkon Ulkomaanapu.
Lisätietoa Eappi-ohjelmasta suomeksi: eappi.fi, lue EAPPI-tarkkailijoiden viimeisimmät artikkelit paikan päältä englanniksi: blog.eappi.org, seuraa Twitterissä suomeksi tai englanniksi tai liketä Facebookissa suomeksi tai englanniksi!