Radio-ohjelmin metsäpaloja vastaan Mosambikissa

Metsäpalot tuhoavat vuosittain satoja tuhansia hehtaareja metsää Mosambikissa eteläisessä Afrikassa. Radio on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi levittää tietoa niiden ehkäisystä.

Selemanen ja Nadalan kylien metsäpalokomiteat saivat ympäristöministeriöltä radiot. Niiden avulla syrjäisetkin kylät kuulevat uutiset.

Mosambik on yksi eteläisen Afrikan metsärikkaimmista maista. 51 prosenttia eli 41 miljoonaa hehtaaria pinta-alasta on metsän peitossa.

Metsäsektorin suurimpia ongelmia ovat laittomat hakkuut, kaskiviljely ja metsäpalot. Yli 90 prosenttia metsäpaloista on ihmisten aiheuttamia; niistä vain 10 prosenttia on ekosysteemille tarpeellisia.

Joka vuosi Mosambikissa menetetään satoja tuhansia hehtaareja metsää metsäpaloissa. Jopa 40 prosenttia maan metsistä kärsii vuosittain paloista. Ne aiheuttavat merkittävää haittaa ympäristölle ja taloudelle.

Useimmiten palot leviävät, kun maata poltetaan uutta satoa varten. Viljelijät joutuvat polttamaan korkeaksi kasvavaa heinää, sillä käsin niitettynä – koneiden puuttuessa – heinästä ei pääse eroon. Tuhka on myös hyvä, ja usein ainoa, lannoite.

Tulta käytetään myös metsästykseen, jätteen hävitykseen ja hunajan keräämiseen. Sen avulla tuotetaan puuhiiltä ja keitetään ruokaa.

Asukkaat mukaan metsäpalokomiteoihin

Suomen tukema maaseutukehitysohjelma on rahoittanut Zambeziassa metsäpalojen vastaista hanketta, jonka toteutuksesta on vastannut paikallinen Prodea-järjestö.

Metsäpaloja ehkäisyä tehostettiin perustamalla kyliin metsäpalokomiteoja, joiden toiminta tavoitti yli 7 000 ihmistä.

Tietoa metsäpaloista välitettiin muun muassa radio-ohjelmien kautta. Radio on tehokas väline Mosambikissa, jossa yli puolet aikuisista on lukutaidottomia. Metsäpalokomiteat saivat Mosambikin ympäristöministeriöltä radiot tehostamaan tiedonvälitystä.

Tietoa tarvitaan, sillä ilmaston lämpenemisen myötä metsäpalot uhkaavat levitä entistä laajemmalle, kun vesivarat haihtuvat ja maaperä heinäsavannilla kuivuu.

Kukka Ranta & Marja-Leena Kultanen

Julkaistu Ulkoministeriön kehitysviestinnän uutisissa 25.9.2009.