Toistuvia yksittäistapauksia

Long Play 4.12.2015 | Sivuääniä | Teksti: Kukka Ranta

Suomessa on tilastoitu viharikoksiin lukeutuvia rasistisista rikoksia vuodesta 2008 lähtien, ja niiden määrä on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla, seitsemänsadan rikoksen hujakoilla vuodessa. Poliisiammattikorkeakoulun syksyn 2015 selvityksen selvityksen mukaan viime vuonna viharikosten määrä hieman laski edellisvuodesta.

On kiinnostava nähdä tämän vuoden luvut, kun tietää mitä kaikkea vastaanottokeskusten ympärillä on viime aikoina tapahtunut. Tilastoluvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä kaikkia maahanmuuttajiin kohdistuvia rikoksia ei luokitella rasistisiksi rikoksiksi, vaikka rasistinen motiivi olisi ilmeinen.

Periaatteessa rasistisen motiivin pitäisi automaattisesti koventaa rangaistusta. Rangaistuksen koventamisperusteita täsmennettiin viharikosten osalta vuonna 2011, Tuija Braxin (vihr) toimiessa oikeusministerinä. Tavoitteena oli, että rangaistuksia koventamalla viharikokset vähenisivät. Tämä syksy on kuitenkin herättänyt miettimään, eikö rasistisia rikoksia tunnisteta?

X

Syyskuussa Kiteellä alaikäisten ulkomaalaisten opiskelijoiden majoituskeskuksen ikkuna rikottiin heittämällä sisään metalliesine. Talon seinään maalattiin rasistisia merkkejä. Poliisi tutkii tapausta kotirauhan rikkomisena ja vahingontekona. Rikoskomisarion mukaan “töhrityt symbolit eivät olleet varsinaisen uhkaavia”. Kansanopistossa turvapaikanhakijoita kouluttava opettaja kuvaili tekoa “humalaisten nuorten hölmöilyksi“.

Syyskuussa 50-vuotias mies ajoi päihtyneenä taksilla Kouvolan hätämajoituskeskuksen pihaan ja heitti polttopullon ovelle. Kaakkois-Suomen poliisi luonnehti iskua ”yksittäiseksi tapaukseksi”.

Mies sai syytteen törkeän tuhotyön yrityksestä. Marraskuussa Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi miehen tuhotyön yrityksestä vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Oikeus ei katsonut teon olleen syyttäjän esityksen mukaan törkeä rikos, mutta kuitenkin kovensi tuomiota teon rasistisella motiivilla.

Lokakuussa Hämeenlinnassa Lammin vastaanottokeskuksen asuntoon tehty polttopulloisku oli Hämeenlinnan kaupungin johdon mielestä ”yksittäinen tapaus”. Vastaanottokeskuksessa asuu noin 70 turvapaikanhakijaa ja heidän joukossaan on monia lapsiperheitä. Tekijöitä epäillään törkeän tuhotyön yrityksestä.

Lokakuussa SPR:n Hennalan vastaanottokeskuksen ulkomaalaistaustaisia vapaaehtoistyöntekijöitä heitettiin ohiajavasta autosta olutpulloilla, aivan vastaanottokeskuksen lähellä. Yksikön johtaja piti tekoa “yksittäisenä typeränä temppuna”, eikä poliisi ole tavoittanut tekijöitä.

Marraskuussa heti Pariisin iskujen jälkeen Hennalassa kolme ikkunaa rikottiin heittämällä tiiliä sisään keskellä yötä, jolloin sisällä oli turvapaikanhakijoita. Tätä tapausta poliisi tutkii törkeänä kotirauhan rikkomisena.

Marraskuussa Kangasalla Kaivannon vastaanottokeskuksen pihalla kolme suomalaista miestä pahoinpiteli keskellä yötä yhden turvapaikanhakijan puukolla ja nyrkein sairaalakuntoon. Poliisi tutkii tapausta törkeänä pahoinpitelynä.

Marraskuussa Imatralla pilottitakkeihin ja barettipäähineisiin pukeutuneet ihmiset heittivät keskiyön jälkeen vastaanottokeskuksen sisään savupommin, minkä jälkeen koko keskus evakuoitiin välittömästi. Poliisi tutkii tekoa tuhotyön yrityksenä.

Ylivieskassa turvapaikanhakijoiden majoitustilan seinään heitettiin loka-marraskuun vaihteessa kolme polttopulloa. Sisällä oli sata yöpyjää, heidän joukossaan 14 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Tässä tapauksessa poliisi sentään epäili, että iskun motiivina oli maahanmuuttovastaisuus. Tapauksen tutkinta on yhä kesken.

Marraskuussa viisi miestä yritti polttopulloiskua Oulun Heikinharjussa sijaitsevaan vastaanottokeskukseen. Tekijöitä epäillään törkeän tuhotyön yrityksestä. Virkavalta kuvaili Kaleva-lehdelle viittä 20-24-vuotiasta tekijää “nuorehkoksi”, jotka saivat “päähänsä kokeilla kotikutoista pulloa”. Heitto oli vajaa, pullo ei osunut seinään, se sammui itsestään eikä palava neste ehtinyt edes syttyä. “Tekijät eivät osanneet kertoa järkevää selitystä teolleen. Erityistä maahanmuuttovastaisuutta ei heidän kertomanaan ole ilmennyt. Osa tekijöistä on ollut varsin vahvassa humalassa”, Kaleva-lehti kirjoitti.

Turvapaikanhakijoihin tänä syksynä kohdistuneita iskuja yhdistää se, että niitä pidetään yksittäistapauksina, vaikka poliisilla on selkeä ohjeistus viharikoskoodin käyttämiseen rikosilmoitusta kirjatessa. Poliisin lisäksi syyttäjät ja tuomarit saattavat sivuuttaa vihamotiivin rikoksen taustalla. Rasistisen motiivin tulisi koventaa tuomittavaa rangaistusta, mutta näyttää siltä, että se jätetään kerta toisensa jälkeen huomioimatta.

X

Niin kauan kuin yhteiskunta ummistaa silmänsä rasistisin motiivein tehdyiltä rikoksilta, kytevät ongelmat saattavat vain pahentua. Jotain tarttisi siis tehdä, ja mallia voisi ottaa länsinaapurista.

Ruotsissa on tapahtunut samanlaisia hyökkäyksiä turvapaikanhakijoita kohtaan kuin tänä syksynä Suomessa, tai itse asiassa rajumpiakin. Pelkästään lokakuun aikana Ruotsissa paloi kymmenen pakolaisten majapaikkaa, ja paloja tutkitaan tuhopolttoina.

Lokakuussa netin äärioikeistolaisia rasistisia vihapuheita ja natsismia sympannut mies teki raa’an koulusurman Tukholman Kronogårdenin lähiössä. Kyseessä oli rasistinen viharikos, koska tekijä valitsi kohteekseen maahanmuuttajataustaisia ihmisiä.

Ruotsin ja Suomen suurin ero on viranomaisten suhtautumisessa viharikoksiin. Ruotsissa rasistisia viharikoksia selvittä erillinen poliisiyksikkö. Sitä johtava Daniel Goldman esitti hiljattain, että viharikosyksikkö pitäisi perustaa jokaiseen poliisipiiriin. Osa ruotsalaiskunnista on päättänyt salata vastaanottokeskusten sijainnin turvatakseen ihmishenkiä.

Suomessa työskentelee yhteensä kolme nettipoliisia, joiden työkenttänä on koko maa. Poliisin määrärahoja on viime vuosina leikattu rajusti, ja resurssit ovat täysin riittämättömät rasistisen vihapuheen valvontaan.

Vikaa on varmasti myös asenteessa. Suomessa rasistisiin vihapuheisiin ei juuri reagoida, rasistisia rikoksia ei riittävästi ehkäistä, ja kun rasistinen rikos sitten jossain tapahtuu, sitä pidetään humalaisten nuorten miesten hölmöilynä tai ikävänä yksittäistapauksena.

X

Teksti perustuu yhdessä Mikael Brunilan ja Pontus Purokurun kanssa tehtyyn taustatutkimukseen. Juttuun on haastateltu asiantuntijana Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattilaa.

Tämä oli Long Playn ilmainen Sivuääni. Julkaisemme myös pitkiä ja tutkivia juttuja. Niiden tekeminen rahoitetaan kokonaan lukijoiden tilausmaksuilla, koska emme myy mainostilaa. Jos haluat tukea perusteellista journalismia, tilaa Long Play tästä.

 

Advertisements

Ei ole yhtä äärioikeistoa – keitä Suomen vastarintaliike kutsui Helsinkiin?

Suomen Kuvalehti 21.10.2011 | Teksti: Mikael Brunila | Kuva: Kukka Ranta

Lauantaina 22. lokakuuta Suomeen kokoontuu joukko äärioikeistolaisia eri puolilta Eurooppaa. Suomen vastarintaliikkeeksi itseään kutsuva järjestö on kutsunut koolle seminaarin, johon tulee puhujia Ruotsista, Italiasta ja Saksasta. Onko Helsinki-Vantaan lentokentälle siis odotettavissa skinien tungos?

Suomen vastarintaliikkeen seminaaria mainostetaan tarroilla eri puolilla Helsinkiä. Kuva Kukka Ranta.

Kalasataman romanileiri tyhjennettiin – Eurooppa haluaa romanit pois silmistään

Suomen Kuvalehti 30.8.2011 | Teksti: Kukka Ranta

Poliisi on tyhjentänyt Helsingissä Kalasataman romanileirin ja alueella sijaitsevan rakennuksen, joka tunnetaan sosiaalikeskus Satamana. Aamulla puoli yhdeksän aikaan alkaneessa operaatiossa oli mukana useita kymmeniä poliiseja. Kalasataman alueella oli eri lähteiden mukaan noin 30 romania.

Sosiaalikeskus Sataman rakennus on tarkoitus purkaa.

”Kalasatamassa on ollut kolmisen vuotta romanien luvaton leiri, ja Vapaa katto ry:n vuokrasopimus päättyi kesäkuun lopussa. Olemme pitkin kesää ilmoittaneet, että romanien pitäisi poistua luvattomalta alueelta”, sanoo johtava asiantuntija Jarmo Räihä Helsingin sosiaalivirastosta MTV3:n haastattelussa.

Helsinki ei tarjoa häädetyille romaneille majoitusta. Kukaan ei tiedä, minne he menevät seuraavaksi.

2dd09-romani_kartta_iso1

Grafiikka Hannu Kyyriäinen / SK.

Eurooppa haluaa häätää romanit pois silmistään

Helsingin Rautatientorilla kerjäävä romaninainen on pitkän kurjistumisen kierteen loppupiste. Sen alku on hieman yllättävä: kommunismin romahdus 1980-luvun lopulla.

Perinteisesti kiertolaisina eläneet romanit pakotettiin kommunismin aikana paikoilleen. Heistä tuli tarpeellista kouluttamatonta työvoimaa. Kaupungeissa romanit tekivät töitä tehtaissa, maaseudulla tiloilla hedelmien poimijoina ja ojien kaivajina. Kommunismin aikana Itä-Euroopan romaneilla oli töitä ja asunnot.

Kommunismin romahduksen jälkeen esimerkiksi Romaniassa romanityöttömyys kasvoi kahdessa vuodessa 15 prosentista 85 prosenttiin. Unkarissa arviolta kaksi kolmesta romaneja työllistäneestä työpaikasta lakkautettiin. Romanit menettivät myös asuntonsa.

Itä-Euroopan romaneista tuli kouluttamaton työtön massa, jonka elämä tiivistyi kaupunkien laitamien slummeihin. Monet romaneista jäivät ilman kansalaisuutta ja henkilöllisyyttä.

EU:n laajennuttua romanit nähdään Euroopassa ongelmaksi, jonka ratkaisuksi on valittu häädöt.
Italiassa Silvio Berlusconin hallinto julisti vuonna 2008 nollatoleranssin romaneille ja rikollisuudelle. Romanileirejä on häädetty massiivisesti ja ihmisiä on keskitetty Nomad Plan -suunnitelman mukaisesti kaupunkien laitamaille.

Kesällä 2008 leireissä asuvilta romaneilta alettiin kerätä sormenjälkiä. Euroopan parlamentti ja komissio vaativat Italiaa lopettamaan etnisen rekisterin keräämisen. Euroopan neuvosto syytti Italiaa fasismista.

Samanlaista etnistä rekisteriä on kerätty myös Ranskassa. Romanit nousivat otsikoihin loppukesällä 2010, kun Ranska karkotti yli 8  000 romania takaisin Romaniaan ja Bulgariaan. Samalla häädettiin lähes viisisataa romanileiriä presidentti Nicolas Sarkozyn käskystä. Jo edellisenä vuonna Ranskasta karkotettiin lähes 10 000 romania.

Romaneille maksettiin 300 euron ”humanitaarinen paluuraha”, jonka saaminen edellytti sormenjälkien antamista viranomaisrekisteriin. Rekisterillä yritetään estää palaaminen maahan.

Euroopan neuvoston yleissopimus kieltää ulkomaalaisten joukkokarkotuksen. Oikeuskomissaari Viviane Reding uhkasi Ranskaa oikeustoimilla. ”Joukkohäädöt antavat kuvan että ihmisiä siirretään etnisen taustansa takia. En uskonut, että Eurooppa enää kohtaisi tämänkaltaista tilannetta toisen maailmansodan kokemusten jälkeen”, Reding huomautti syyskuussa 2010.

Suomi on astunut samalle häätöjen tielle, jota lähes kaikki Euroopan maat kulkevat.

Lokakuussa 2009 Helsingin kaupunki hääti romanit Kalasataman metroaseman läheisyyteen rakennetusta leiristä ja hajotti kylmän varalle rakennetut puumajat. Tammikuussa 2010 kaupunki hääti romaniperheitä Suomesta uhkaamalla lasten huostaanotolla. Kyseessä olivat samat perheet, joita kaupunki oli hätämajoittanut kovien talvipakkasten aikaan vuodenvaihteessa 2009.

Marraskuussa 2010 kaupunki maksoi Ranskan ja Saksan malliin romaneille paluurahat Romaniaan sen jälkeen, kun Sosiaalikeskus Sataman romanileirissä oli sattunut tulipalo. Tulipalosta nousi turvallisuuskysymys, johon vetoamalla Sataman romanileiriä on jo useita kertoja yritetty sulkea.

Äärioikeiston nousu

Talouskriisi on vaikeuttanut romanien työnsaantia Etelä-Euroopassa. Kriisi on myös vahvistanut ääriliikkeitä ja nationalismia, todetaan Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission (ECRI) kesäkuun 2011 raportissa. Rasistinen puhe ja viharikokset ovat lisääntyneet kaikkialla Euroopassa.

Vuoden 2010 aikana oikeistopopulistiset puolueet saavuttivat vaalivoittoja useissa Euroopan maissa. Itä-Euroopassa voimistuva äärioikeisto kohdistaa vihansa erityisesti romaneihin.

Lisääntyvä romanivastainen väkivalta erityisesti Unkarissa, Tšekissä ja Slovakiassa on saanut runsaasti huomiota mediassa.

Osittain kyse on häirinnästä ja painostuksesta, romanikylien läpi on järjestetty esimerkiksi rasistisia marsseja. Myös rasistinen väkivalta on lisääntynyt, esimerkiksi Unkarissa romanien koteihin on ensin tehty polttopulloiskuja ja sitten pakenevia romaneja on ammuttu.

Ongelmana on, ettei hyökkäyksiin ole tehokkaasti puututtu.

Itä-Slovakiassa Šarišské Michalànyn kaupunki rakensi yli kaksi metriä korkean muurin romanikylän ja kaupungin asukkaiden väliin. Näin turvallisuusongelmana pidetyt romanit poistettiin kaupunkilaisten silmistä. Slovakiassa on viime vuosina useissa eri kaupungeissa rakennettu vastaavia muureja julkisella rahoituksella.

Unkarissa maan äärioikeiston nousu kohdistuu ennen kaikkea romaneihin. Kahdeksan ihmistä on kuollut romanivastaisissa iskuissa vuosina 2008-2010. Eräässä iskussa kuolivat isoisä ja pikkupoika. Pian sen jälkeen surmattiin isoäiti.

Romaneja vainoavat puolisotilaalliset joukot, jotka saavat tukensa äärioikeistolaiselta Jobbik-puolueelta. Se sai viime vuoden parlamenttivaaleissa 17 prosentin ääniosuuden. Vuotta aikaisemmin Jobbik voitti neljä paikkaa Euroopan parlamenttivaaleissa. Puolue ratsastaa romanivastaisuudella erityisesti Unkarin suurimpien romaniasutusten lähellä.

Unkarin väestöstä noin kahdeksan prosenttia on romaneja, ja näillä syntyvyys on kaksinkertainen muuhun väestöön nähden. Unkarilainen kantaväestö ikääntyy, mutta puolet maan romaniväestöstä on alle 20-vuotiaita.

Eräiden arvioiden mukaan vuonna 2040 Unkarin väestöstä lähes puolet on romaneja. Jo kymmenen vuoden kuluttua köyhissä kaupungeissa ja kylissä joka toinen lapsi on romani. Kriisi on väistämätön, jos nykyiselle kouluttamattomuuden, työttömyyden ja slummiutumisen kierteelle ei saada nopeaa muutosta.

Lue myös: SK Romanit: Vielä tänään Helsingissä – missä huomenna?

Juttu julkaistu alun perin Suomen Kuvalehdessä 34/2011 (ilm. 26.8.).

Aiheesta lisää:
Kuvakertomus: Elämää romanileirissä (Suomenkuvalehti.fi 25.8.2011)
Romanileiriläisten lapset pääsevät kouluun Vantaalla, Helsinki pohtii (Suomenkuvalehti.fi 26.8.2011)
Romanit: Vielä tänään Helsingissä – missä huomenna? (Suomenkuvalehti.fi 30.8.2011)

Vierailun loppu

Romaniasta saapuneet romaniperheet pakkaavat laukkujaan Helsingissä. Häätö- ja huostaanottouhkaukset ovat rikkomassa pientä yhteisöä. Minne matka jatkuu? Harva tietää. Eurooppa sulkee oviaan, eikä kotimaa tarjoa tulevaisuutta lapsille.

Tammikuisten kinosten keskellä sosiaalikeskus Sataman pihalla nököttää yksinäisiä asuntovaunuja. Reunimmaisessa nukkuu Caldararu “Elvis” Marius yhdessä 6 muun henkilön kanssa.

Elviksen vaimo ja kolme lasta ovat Romaniassa. Elannonhankintaan on lähtenyt mukaan kaksi veljeä, äiti, sekä muutamia ystäviä. Rahaa ansaitaan joko pyytämällä tai ruusuja myymällä.

“No mafia”, Elvis tähdentää ja sukeltaa takaisin sisään asuntovaunuunsa.

Lapsiperheitä täällä ei näy. Missä he ovat?

Lokakuussa tästä läheltä häädettiin romanien leiri. Uudenvuodenpäivänä häätö valittiin Ylen iltauutisissa yhdeksi vuoden tärkeimmistä uutistapahtumista. Jouluna Helsingin Diakonissalaitos pelasti romanit sijoittamalla heidät hätämajoitukseen, jutussa todettiin.

Hernesaareen järjestynyt hätämajoitus ei kuitenkaan lopulta auttanut kaikkia romaneja. Lopulta vain perheelliset huolittiin sisätiloihin. Tammikuun lopussa heitäkin uhkaa häätö – ja sen myötä uhka lasten pakkohuostaanotosta.

Fifi kirjoitti romanisiirtolaisten asumistilanteesta viime viikolla. 20.tammikuuta Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli valtuutettujen välikysymystä, joka pyrki siirtämään romanien kohteluun liittyvät päätökset virkamiehiltä valtuutetuille. Valtuusto äänesti välikysymystä vastaan.

Jos hätämajoitus päättyy kesken pahimpien talvipakkasten, vaihtoehdoksi jää palaaminen sosiaalikeskus Sataman pihalle. Sosiaalivirasto on kuitenkin uhannut huostaanottaa romaniperheiden lapset, jos he vielä palaavat Satamaan.

Ainut asia, jota sosiaalivirasto yhä uudelleen romaneille tarjoaa, on paluulippu kotimaahan. Sitä moni aikoo nyt käyttää.

Pitkin syksyä sosiaaliviranomaiset ovat käyneet Sosiaalikeskus Sataman pihalla tapaamassa romaneita. Poliisit taustavoimana on tiedusteltu lasten ja raskaana olevien naisten lukumäärää ja päätteeksi aina tarjottu paluumatkan mahdollisuutta.

Joulukuussa pian Diakonissalaitoksen Rom po drom -projektin suorittamien henkilötiedustelujen jälkeen 15-vuotias raskaana ollut tyttö huostaanotettiin sosiaaliviraston ja poliisin yhteistyöllä. Käytännössä tyttö napattiin kaupungilta.

Sosiaaliviranomaisten mukaan ilman huoltajiaan elävä raskaana oleva alaikäinen tyttö ei voi nukkua karavaanissa ulkoilmassa. Sataman pihalla asuneita tytön täysi-ikäistä veljeä ja 16-vuotiasta aviomiestä ei otettu huomioon perheenjäseninä, kun tyttöä pidettiin huostassa.

Reilun kahden viikon odottamisen jälkeen Romanian suurlähettiläs kertoi omaisille puhelimessa, että tyttö on kunnossa. Tämän jälkeen puhelimen päähän saatu tyttö itki lakkaamatta, kertoo hätämajoituksessa asuva tytön veli.

Sosiaaliviranomaiset suostuivat luovuttamaan tytön ainoastaan hänen äidilleen, joka hälytettiin paikalle Romaniasta. Äiti asui vierailunsa aikana Sosiaalikeskus Sataman pihalla sukulaismiesten kanssa, kun naista ei päästetty hätämajoitukseen yöpymään. Sosiaalivirasto maksoi ainoastaan tytön paluulipun Romaniaan, ei äidin.

Vapaa Liikkuvuus -verkoston Katja Tuomisen mukaan kyse oli juridisesti vapaudenriistosta. Ideana näyttää alun perin olleen maasta käännyttäminen.

Joulun alla eräs toinenkin 16-vuotias raskaana ollut nuori nainen joutui muuttamaan miehensä kanssa Sosiaalikeskus Sataman pihalta Rastilan leirintäalueelle välttääkseen huostaanoton. Painostuksen tuloksena pariskunta palasi Romaniaan. Yhteisöstä erilleen joutuneita romaneja on helpompi hiillostaa.

“Romanien painostus on jatkunut yhtämittaisesti puoli vuotta”, Katja Tuominen avaa tilannetta. “Kesällä 2009 kaupungissa käynnistettiin poliisiratsiat, jolloin useita kymmeniä poliiseja kiinnitettiin tehtävään. Heinäkuun aikana romaneja kiinniotettiin kymmenittäin useiden päivien ajaksi, jolloin monet menettivät vapautensa lisäksi myös työaikaa. Samana päivänä kun poliisin tehokampanja alkoi, keskusrikospoliisi julkaisi tiedotteen romaneihin liittyvästä ihmiskauppaepäilystä.”

“Kyseessä on etniseen ryhmään kohdistuva ajojahti. Jo siksi, että kaikkien potentiaalisten EU-alueelta tulevien turistien kohdalla ei ole käynnissä vastaavaa tehokampanjaa, on ilmeistä, että kyseessä on etninen syrjintä”, kiteyttää Katja Tuominen.

Helsingissä romaneja otetaan kiinni, jos kerjääminen koetaan “häiritseväksi”. Sisäasiainministeriön työryhmä määritteli vuoden 2008 raportissaan kukkien ja muiden hyödykkeiden myynnin sekä katusoittamisen aggressiiviseksi ja kannusti viranomaisia suhtautumaan epäilevästi tämänkaltaiseen kerjäämiseen. Kerjääminen on sallittua, kunhan se tapahtuu hiljaa ja paikallaan.

Lisäksi lasten ja vanhusten osallistuminen kerjäämiseen antaa viranomaisille syyn väliintuloon. Poliisi ja sosiaaliviranomaiset ovat toimineet yhteistyössä ja antaneet tarvittaessa virka-apua toisilleen.

Nyt sosiaaliviranomaiset nähtävästi toteuttavat ne toimet, joihin poliisilla ei ole valtuuksia – lastensuojelun nimissä.

Poliisin lisäksi myös vartijat usein puuttuvat romanien rahan ansaitsemiseen.

“Olin pyytämässä rahaa rautatieaseman edustalla, kun vartija tuli ja vei minut koppiinsa viideksi tunniksi. Tätä tapahtuu koko ajan”, Printisor “Prince” Buse kertoo ilmeettömänä kuin mistä tahansa normaalista asiasta. Rautatieaseman vartioinnista vastaa Otso Palvelu Oy.

Romanikerjäläiset eivät saa Suomen valtiolta avustuksia, vaan elättävät itsensä enimmäkseen kerjäämällä ja pulloja keräämällä. Romanit eivät voi hakea toimeentulotukea, sillä apuun tukeutuminen toimii käännytysperusteena.

Sisäasiainministeriön työryhmän mukaan se, että romanit eivät edes yritä hakea tukia, viittaa “jonkin asteiseen organisoituun tai järjestettyyn toimintaan”: raportin mukaan romanit eivät voisi muuten niin hyvin tuntea EU:n liikkuvuussääntöjä tai sosiaaliturvan ja maastapoistamisen yhteyttä.

Romaniassa Princellä on takanaan neljä vuotta peruskoulua. Hänen kokemustensa mukaan jatkuva rasistinen nimittely hylkii romanilapsia pois koulunpenkiltä. Princen vaimo Oprea Florica ei ole koskaan käynyt koulua eikä osaa kirjoittaa.

Open Society Instituten EUMAP-ohjelman, joka valvoo ihmisoikeuksien toteutumista EU:ssa, raportin mukaan 15 prosenttia Romanian romanilapsista ei aloita koulunkäyntiä. Koulunsa aloittaneiden romanilasten keskeyttämisprosentti on 4-6 kertaa suurempi kuin valtaväestön lapsilla. Amnestyn mukaan Tsekeissä ja Slovakiassa romanilapsia on laitettu vammaisille tarkoitettuihin erikoiskouluihin.

Euroopan Neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission (ECRI) mukaan noin 45,6 prosentilla Romanian romaneista ei ole syntymätodistusta, sillä hankkimisen kerrotaan olevan kallista. Todistusta ei saa, jos ei ole pysyvää asuinpaikkaa. Henkilötodistus puuttuu neljäsosalta. Ilman henkilöllisyystodistusta ihmiset eivät pääse koulutukseen, terveyspalveluihin, asuntoihin eivätkä osallisiksi sosiaaliturvaan. He myös syrjäytyvät työnhausta.

Usein Romaniassa ja muissakin Balkanin ja Euroopan unionin maissa romanit keräävät ja lajittelevat roskia: töissä, jotka eivät muille kelpaa. Moni viljelee maapalstaa. Riittämättömät tulot johtavat usein lainan ottamiseen, ja moni romani elääkin syvässä velkakierteessä. Pahimmillaan rahat on lainattu rikollisilta ja kotimaahan paluuseen saattaa liittyä vakavia uhkia.

Satama tarjoaa romaneille internetyhteyden, jota käytetään etenkin työn etsintään ja yhteydenpitoon sukulaisten kanssa.

EU on käyttänyt paljon rahaa Romanian aseman parantamiseen näiden kotiseuduilla, mutta ratkaisuja ei ole löytynyt, tutkija Miika Tervonen totesi Yleisradion haastattelussa elokuussa.

“Ilmeisesti suuri osa rahasta, mitä on työnnetty erilaisiin projekteihin on päätynyt korruptiona poliitikkojen taskuihin ja luonut paikallisesti epätasa-arvoa ja käsityksen siitä, että romanit ovat ikään kuin valtion tai EU:n elättämiä yhteisöjä.”

Tervonen kokee tärkeäksi sen, että lyhytnäköisestä avusta pitäisi siirtyä tapaan, jolloin romaneja kohdeltaisiin oman maan ja EU:n kansalaisina. Kyseessä ei ole pelkästään Itä-Eurooppa.

Yleisin reaktio Länsi-Euroopan maissa on Tervosen mukaan ollut kysymys, miten romaneista pääsee eroon – kuten myös Suomessa. Keinot maastalähdön vauhdittamiseksi ovat vaihdelleet maasta toiseen.

Ranska maksaa uuden ulkomaalaislain mahdollistaman ohjelman mukaisesti Romaniaan palautettaville lentolipun lisäksi aikuisille 300 euroa ja lapsille 100 euroa humanitaarisena apuna.

Italiassa romaneilta on kerätty sormenjälkiä. EU parlamentti totesi Italian toiminnan olevan etniseen taustaan perustuvaa syrjintää. Roomassa hökkelikyliä on tyhjennetty puskutraktoreilla operaatioissa, joissa on kuollut useita Romanian kansalaisia, myös lapsia.

Itävallan Wienissä alaikäisen lapsen osallistumisesta kerjäämiseen voi seurata 700 euron sakot.

Euroopan maista rasistisin on todennäköisimmin Unkari, jossa on viime vuosien aikana murhattu jo kymmeniä romaneja, usein kotiovensa tai kotipiirinsä edustalla. Lisäksi useita romanien koteja on poltettu.

“Poliisin mukaan murhat ovat liian hyvin tehtyjä, eli tässä epäillään kytköksiä armeijaan ja poliisiin saakka”, Miika Tervonen kertoo. “Tilanne on vakava, kun maassa on hyvin vahva äärioikeisto, joka sai 15 prosenttia äänistä EU-vaaleissa nimenomaan romanivastaisuudella.”

Erityisen tuttu Hernesaaren hätämajoituksen romaneille on Espanjan tilanne. Siellä siirtolaiset ovat menettäneet työpaikkoja, kun talouskriisin myötä espanjalaisille itselleen on alkanut kelvata huonommillakin työehdoilla täytetyt työpaikat. Erityisesti Etelä-Espanjan viljelmille on virrannut syntyperäisiä espanjalaisia töihin, jotka ennen elättivät eritoten länsiafrikkalaisia ja itäeurooppalaisia siirtolaisia.

Princen serkku lähti marraskuussa 2009 miehensä kanssa Espanjaan klementiiniviljelmille töihin, mutta hänen kanssaan ei tehty työsopimusta ja serkku menetti tehdyn työn palkan. Nyt hän myy kukkia eikä enää suostu palaamaan klementiiniviljelmille ilman työsopimusta.

Kuvateksti: Vasile Dafina hävitti loppusyksystä henkilökorttinsa ja etsi sitä hädissään ympäri karavaania ja sosiaalikeskus Sataman pihaa.
Hätämajoituksessa asuva kahden lapsen äiti Vasile Dafina kertoo hänkin työskennelleensä Valencian appelsiini- ja mandariiniviljelmillä ilman sopimusta. Hän sai kyllä palkan, mutta työsuhde yhtäkkiä loppui, kun taloustilanne alkoi synketä.

“Haluan tehdä töitä, mutta en osaa suomea”, Dafina kertoo. “Kuljemme maasta maahan etsien parempia mahdollisuuksia lapsillemme.”

Perheellinen Printisor Buse on viettänyt talven Hernesaaren hätämajoituksessa. Huostaanottouhkaukset ovat kuitenkin olleet liikaa. Prince, Oprea Florica ja tyttäret Amalia ja Carina ovat poistumassa Suomesta näinä päivinä.

Sataman seitsemän asukasta, Elvis perheineen, puolestaan jäävät. Heillä ei ole lapsia, joilla kiristää.

Moni suomalainen väittää tietävänsä, että romanit ovat itse valinneet jatkuvan kulkemisen. Prince Buse on pian taas tien päällä, mutta jatkaa haaveilua tavallisesta vuokra-asunnosta ja pitkästä työsopimuksesta.

“Sitten ei tarvitsisi aina matkustaa ja etsiä.”

Printisor “Prince” Buse haaveili vielä vähän aikaa sitten vuokra-asunnosta ja vakituisesta työstä Suomessa. Hätämajoituksen lopun lähetessä päätös lähdöstä kuitenkin vahvistui. Pieni Carina syntyi Suomessa, mutta ei tule varttumaan täällä.

Julkaistu Voimassa 28.1.2010.