Niinistö, älä unohda ihmisoikeuksia!

Voima 16.4.013 | Teksti ja kuvat: Kukka Ranta

Presidentti Sauli Niinistö vierailee parhaillaan Kazakstanissa itsevaltiaan presidentti Nursultan Nazarbajevin luona. Samaan aikaan kiinalaisten osuus Kazakstanin öljyalalla kasvaa kohisten – jos EU:n asema kauppakumppanina heikkenee, menetetään kortti, jolla voitaisiin vaatia ihmisoikeuksien parantamista maassa.

Keskellä öljykenttien aavikkoa lähellä Zhanaozenin kaupunkia lepää muslimien hautakaupunki, jonne haudattiin lokakuussa 2012 poliisikidutusten murhattu 21-vuotias avaintodistaja.

Kazakstan on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut maailman kolmanneksi nopeimmin kasvava talous heti Kiinan ja Qatarin jälkeen – ennen kaikkea laajojen öljykenttiensä ansiosta. Taloutta haluttaisiin nyt monipuolistaa, mutta talouskasvua varjostaa lähestyvä vallanjako.

Maata itsevaltaisesti johtava 72-vuotias presidentti Nursultan Nazarbajev sairastaa syöpää ja on haalinut valtavat miljardien eurojen omaisuudet lähipiirilleen. Ikääntymisen myötä ihmisoikeustilanne kiristyy äärimmilleen, kun maalla ei ole kokemusta demokraattisesta ja laillisesta vallanjaosta.

Viktor Bozhenkon pikkuveli Alexandr todisti oikeudessa poliisien kidutuksista Zhanaozenin joukkosurman jälkeisinä kuukausina. Alexandr oli kuullut käskyn tulleen suoraan presidentiltä. Viisi kuukautta myöhemmin hänet murhattiin.

Aivan viime kuukausina Kazakstanin turvallisuuskomitea on uhkaillut riippumattoman median toimittajia ja heidän perheen jäseniään. Puhelimen päässä uhkailija usein sanoo vahingoittavansa toimittajien lapsia, kertoo ääriajattelusta syytetyn Respublika-lehden päätoimittaja Irina Petrushova.

Lehti suljettiin monien muiden medioiden lailla marraskuussa 2012: Kazakstanissa ei käytännössä ole itsenäistä mediaa lainkaan. Itsenäinen media on puutunut erityisesti presidentin valta-asemaan, korruptioon ja öljyalueella sattuneeseen joukkosurmaan.

Oxana Makushinan varapäätoimittama Respublika-lehti leimattiin marraskuussa 2012 syylliseksi ääriajatteluun, joulukuussa poliisi sulki toimituksen, takavarikoi laitteet ja uhkaili toimittajia vankeudella. Respublika on yksi keskeisimpiä opposition äänitorvia, ja se on raportoinut tarkasti Zhanaozenin tilannetta. Monien toimittajien kimppuun on käyty kadulla, ja lehti on vaihtanut nimeään useasti vainon vuoksi. Kun lehti aloitti toimintansa vuonna 2002, löytyi toimituksen ovelta koira ilman päätä, kylkeen puukotetulla ruuvimeisselillä roikkui viesti: ”seuraava kerta ei jää tähän”.

Joulukuussa 2011 Kaspianmeren rannalla yhdellä tärkeimmällä öljytuotantoalueella Zhanaozenissa ammuttiin satoja siviilejä, tavoitteena oli nujertaa kuukausien mittainen öljytuotantoa hidastanut lakko. Virallisten tietojen mukaan 17 kuoli, mutta kaupunkilaisten kertomana kukaan ei tiedä piiloteltujen ruumiiden todellista määrää, luku lähentelee sataa.

Joukkosurman jälkeen satoja pidätettiin ja kidutettiin valheellisten todistusten saamiseksi. Maan oppositiopuolueet ja itsenäinen media on käytännössä alettu olemattomiin. Ihmisoikeusaktivisteista useat pakenivat henkensä kaupalla maasta.

Maan suurimman rekisteröimättömän ja myös ääriajattelusta vainotun Alga!-oppositiopuolueen johtaja Vladimir Kozlov viruu 7,5 vuoden vankeustuomiotaan Kazakstanin Siperiassa. Työleirillä päivät alkavat kello kuusi aamulla ja raatamista kestää aina ilta kahdeksaan saakka. Kozlov on menettänyt yli kymmenen kiloa painostaan, eikä saa tarvittavaa lääkärinhoitoa.

Kozlovin vaimo Aliya Turusbekova kiertää Euroopassa puhumassa maansa ja miehensä tilanteesta, maaliskuisen Suomen vierailun aikoihin Turusbekovaa uhattiin vankeudella, sekä pian myöhemmin myös kohtalokkaalla onnettomuudella.


Mikhail Sizov on toiminut Kazakstanin suurimman oppositiopuolue Algan varajohtajana sen jälkeen, kun johtaja Vladimir Kozlov joutui vankeuteen. Kozlov pidätettiin tammikuussa 2012 palattuaan Euroopan parlamentin ulkosuhdehallinnon tapaamisesta, jossa hän tiedotti maansa tilanteensa heti joukkosurman jälkeen. Lokakuussa hänet tuomittiin 7,5 vuoden vankeuteen syyllisenä Zhanaozenin levottomuuksien lietsontaan ja yritykseen kaataa hallitus. Kozlov on menettänyt 15 kiloa painostaan Kazakstanin Siperian ankaralla työvankileirillä. Nyt Mikhail Sizov pelkää perheensä turvallisuuden puolesta.

EU ja Suomi neuvottelevat parhaillaan Kazakstanin kanssa kauppasopimuksista. Euroopan parlamentti äänesti marraskuussa Liisa Jaakonsaaren valmistelemassa päätöslauselmassa, että kauppaneuvottelut tulisi keskeyttää jos Kazakstanin ihmisoikeustilanne vielä heikkenee. Kazakstan on äänestyksen jälkeen keskittynyt ennen kaikkea kahdenvälisiin tapaamisiin Euroopan maiden kanssa pohjustaakseen haluamiansa kauppakumppaneitaan. Tänä vuonna Suomessa on vieraillut kolme Kazakstanin ministeriä.

Kazakstanin ulkoministeri Erlan Idrissov selitteli maaliskuussa joukkosurman tapahtumia medialle ja syyllisti tapahtuneista huligaaneja, jotka olivat todellisuudessa joukkosurman pelkkiä pelinappuloita.

Lukuisat zhanaozenilaiset kertoivat, kuinka pikkukaupunkiin tuotiin junalasteittain työläistakkeihin pukeutuneita ulkopaikkakuntalaisia, jotka sekä kansainvälisissä että putkeen suomalaisissa uutisissa kopioitiin Kazakstanin valtionmedian kautta lakkolaisiksi ja mellakan aiheuttajiksi, jotka poliisi sitten ”oikeutetusti” pisti aisoihin. Tuhannet lakkolaiset olivat kuitenkin kuukausien ajan eläneet ankaran kurin alaisena – tavoitteenaan paremmat työoikeudet.


Telia-Sonera omistaa 61,9 prosenttia Kazakstanin suurimmasta teleoperaattorista Kcellista, ennen joulukuun kauppaa omistussuhde oli 86,9 prosenttia. Zhanaozenin joukkosurman aikaan kaupungin puhelinverkot suljettiin poikkeustilaan vedoten. Silloin myös TeliaSoneran verkot sulkeutuivat.

Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb vieraili Kazakstanissa yhden kaikkien aikojen suurimman yritysvaltuuskunnan kanssa lokakuussa 2012. Samoihin aikoihin maassa murhattiin 21-vuotias avaintodistaja Alexandr Bozhenko, joka oli todistanut oikeudessa Zhanaozenin poliisien toimeenpanemista kidutuksista heti massamurhan jälkeen, käsky väkivaltaan oli nuoren avaintodistajan mukaan tullut suoraan presidentiltä.

Presidentti Sauli Niinistö on parhaillaan kolmipäiväisellä vierailullaan Kazakstanissa, mukana on puoliso Jenni Haukio, yritysjohtajien valtuuskunta, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok), sekä myös Keski-Aasian oikeusvaltiohankkeen jäsen, korkeimman hallinto-oikeuden entinen presidentti Pekka Hallberg.

Keskiviikkona 17. huhtikuuta Niinistö tapaa presidentti Nursultan Nazarbajevin, jolloin keskustellaan Suomen ja Kazakstanin kahdenvälisistä suhteista sekä EU:n ja Kazakstanin suhteista.
Kiinalaisten asemat Keski-Aasian öljyalalla vahvistuvat kovaa vauhtia. Toisin kuin Kiina, Euroopan parlamentti on vaatinut ihmisoikeustilanteen parantamista. Ilman kauppaa ei ole ihmisoikeuskorttia, mutta jos kauppaneuvotteluissa ei vaadita riittävää oikeusvaltiokehitystä, Suomi ja EU sinetöivät hirmuhallinnon verityöt.
 
Zhanaozenin naapurikylässä Shepthessä poliisi avasi tulen siviilejä vastaan juna-asemalla. Zhanibek Tolegenov, 55, pitelee poliisien luoteihin kuolleen poikansa Torebek Tolegenov, 30, kuvaa. Torebek Tolegenov oli palomies, joka yritti rauhoittaa täysvarusteisia mellakkapoliiseja siviilien edessä. Tulitus jatkui pitkälle yöhön. Sairaalaan poikansa luokse autollaan kiitäneen isän auto sai myös lommoja luodeista. Myöhemmin poika kuoli vammoihinsa.
 
Kukka Ranta on kirjoittanut aiheesta aiemmin Voimaan 2/2013 artikkelin Öljyn valtakunta. Yhdessä Oksana Tselysevan kanssa Ranta on kirjoittanut Suomen Kuvalehteen 10/2013 artikkelin Kansa kuriin.

In Russian:

Kuvissa: Ghanan presidentinjuhlat hiertävät oppositiota

Kuvakertomus: Voima 14.01.2013 | Politiikka | Kuvat ja teksti: Kukka Ranta

Ghanassa järjestettiin joulukuussa afrikkalaisittain rauhalliset presidentinvaalit – vain muutama kuoli. Voittajaksi selviytyi 50,7 prosentin enemmistöllä sosiaalidemokraattisen National Democratic Congress -puolueen ehdokas John Mahama. Tammikuisena virkaanastujaispäivänä oppositiopuolue boikotoi juhlaseremoniaa, jossa turvallisuusjärjestelyt toimivat täydellä teholla.

Välähdyksiä Kazakstanista

Maailman Kuvalehti | Kuvajournalismi | 1/2013 | Kukka Ranta

23-Pupils-practising-for-army-at-secondary2

Kazakstan, Almaty. Kazakstanin entisen pääkaupungin Almatyn laitamilla sijaitsee Shanyrakin lähiö, jota asuttavat maalta kaupunkiin muuttaneet köyhät siirtolaiset. Ala-asteen pojat ottavat mallia yhdeksäsluokkalaisilta pojilta, jotka valmistautuvat armeijaan sotilaskoulutuksessa.

Kukka Ranta, Maailman Kuvalehti 1/2013.

Elämää romanileirissä

Helsingin Kalasataman romanit ovat kiertäneet maasta toiseen työtä etsimässä. Häädöistä on tullut eurooppalainen tapa suhtautua heihin.

Kuvat ja teksti © Kukka Ranta
Kuvakertomus © Markus Pentikäinen ja Kukka Ranta.

Lue aiheeseen liittyvä Kukka Rannan reportaasi Leiristä leiriin SK:sta 34/2011 (ilm. 26.8.), sekä 26.8.2011 SK:ssä julkaistu artikkeli Romanileiriläisten lapset pääsevät kouluun Vantaalla, Helsinki pohtii.

Kalastus on julmaa kauppaa

Eurooppa on maailman suurin kalan markkina-alue ja entistä enemmän riippuvainen tuontikalasta. Euroopan omien kalakantojen huvetessa pyydyksiä viritetään kehitysmaiden vesille. Kukka Ranta seurasi laitonta kalakauppaa Länsi-Afrikan apajien ja maailmanmarkkinoiden solmukohdassa, Las Palmasin kalasatamassa Kanariansaarilla.

Länsi-Afrikan kala-apajien ympäröimistä Kanariansaarista on muodostunut keskeinen paikka kansainvälisessä kalakaupassa. Gran Canarian saari tarjoaa kansainvälisille kala-aluksille mahdollisuuden tankkaukseen ja huoltoon. Useat ympäristöjärjestöt ja Euroopan komissio epäilevät Las Palmasin satamaa yhdeksi maailman suurimmista laittoman kalakaupan keskuksista. Kalaa kulkee Länsi-Afrikan merialueilta kohti jatkuvasti kasvavia Euroopan ja Aasian markkinoita.

”Tuo venäläinen alus tappaa”, tokaisi aluksen vieressä seisova espanjalainen satamatyöntekijä Komorien lipun alla toimivasta jättitroolarista. Euroopan komission mukaan 63 prosenttia maailman kauppalaivoista on rekisteröity jonkin toisen valtion lipun alle. Toimenpiteellä kierretään oman maan korkeaa verotusta tai tiukempaa kalastus-, työ- ja ympäristölainsäädäntöä. Mukavuuslippulaivat eivät noudata merenkulkijoiden työehtosopimuksien velvoitteita.

Las Palmasin sataman laivat ovat lähinnä espanjalaisia tai aasialaisia, mutta perässä saattaa liehua Belizen, Panaman tai Liberian lippu. Ghanalainen kalastaja esittelee ylpeänä siskonsa kuvaa espanjalaisen kapteenin Bitufo-aluksen kannella. Laiva on rekisteröity Belizen mukavuuslipulla ja kalastaa Mauritaniassa. Environmental Justice Foundation (EJF) -järjestön mukaan laitonta kalakauppaa käydään erityisesti mukavuuslippulaivoilla.

Las Palmasin satamassa Belizen lipulla rekisteröity Bitufo-alus odottelee juuri Mauritaniaan lähtöä. Työläisiä palkataan suoraan Mauritaniasta, ja heitä hankitaan Bitufo-alukseen kymmenkunta. Palkka riippuu kalasaaliista. Bitufo-aluksen kapteeni Manuel ei suostu kertomaan tarkempaa palkkaa, vaan tyytyy naureskeluun. ”Espanjassa sopimusta kutsutaan contrato basuraksi.” Suomeksi kyse on roskasopimuksista. ”Jos tulee ongelmia, voin antaa potkut saman tien, ilman aikarajaa”, kapteeni kertoo ohjaushytissään hykerrellen.

Maailman kalakannat ovat romahtamaisillaan. YK:n arvion mukaan markettien hyllyt tyhjenevät vuoteen 2048 mennessä, ellei radikaalia muutosta tapahdu. Euroopan vesien omista kalakannoista vain 25 prosenttia kestää nykyisen kalastustahdin. Kalakadosta huolimatta Eurooppa on pystynyt kasvattamaan kalan kulutusta tuomalla 60 prosenttia syödystä kalasta EUn ulkopuolisilta alueilta. Suurin osa EUn 20 kalastussopimuksesta on solmittu Länsi-Afrikassa, jonka merialueet kuuluvat maailman rikkaimpiin. WWF arvioi, että puolet Eurooppaan tuodusta kalasta on laittomasti kalastettua.

Mauritanialainen kalastaja Ousmane Sissokho asuu Las Palmasin satamaan hylätyssä ruosteisessa kalastusaluksessa. Viettäessään juhlapäivää, tai kun mieli on iloinen, Ousmane pukee ylleen perinteisen mauritanialaisen asun. Las Palmasin satamassa asuu kymmeniä paperittomia siirtolaisia. Useimmat ovat entisiä tai työttömiä kalastajia Länsi-Afrikasta. He puhuvat paljon perheistään ja haaveilevat lastensa tulevaisuudesta, vaikka ovat menettäneet omansa.

Kuvareportaasi julkaistu Voimassa 24.3.2011.

Musiikki yhdisti romanioikeuksia ajavat

Voima & FIFI AUDIO 29.9.2010 | Teksti ja kuvat: Kukka Ranta

Helsingin kaupungin nuorisolautakunta päättää sosiaalikeskus Sataman vuokrasopimuksen purkamisesta 30. syyskuuta 2010. Mahdollisen häädön syynä on romanien leiri sosiaalikeskuksen pihalla. Aloite häätöön on tullut kokoomuslaiselta kaupunginjohtaja Jussi Pajuselta ja hänen nimittämältään kerjäläisongelmaa käsittelevältä virkamiestyöryhmältä.

e9280-pihanromanitmusisoimassa2 Elokuun lopulla Sataman toiminnan hyväksi järjestettiin tukikonsertti, jolloin useat suomalaiset romaniaktiivit, kulttuuritoimijat, akateemikot ja poliitikot ilmaisivat tukensa sosiaalikeskus Sataman toiminnan jatkamisen puolesta. Fifi Audio tallensi ikimuistoisen illan tunnelmia.

37d9e-telalkham_mirjamischwartz_milajalindroosIhanat romanikultakurkut, Telal Kham -kaksikon siskokset, Mirjami Schwartz ja Milaja Lindroos lauloivat kansainvälisellä romanikielellä.

591e7-romanihanuristiTaisto Lundberg, Suomen ensimmäisen ja yhden menestyneimmän mustalaismusiikkiin erikoistuneen yhtyeen Hortto Kaalon laulaja, innostui Sataman tukikonsertin tunnelmasta ja yhtyi taustalla musiikin pauloihin valkoisella harmonikallaan.

bc220-kolmenpolvenromaniayleisc3b6ssc3a4Kuvassa kolmen polven romaninaisia, Sosiaalikeskus Sataman pihalla asuva nuori romaniasukas Jasmine, taustalla tilaisuudessa esiintynyt muusikko Anette Åkerlund ja alkutervehdyksen Suomen romanien puolesta pitänyt Suomen romanifoorumin toiminnanjohtaja Miranda Vuolasranta.

5db02-romanilapsethalaamassaYleisö ilakoi tanssilattialla, kädet taputtivat tahtia, jalat steppasivat villisti ja halauksiakin sateli romanikulttuurin illassa sosiaalikeskus Sataman puolesta.

Kuuntele ikimuistoisen illan tunnelmia Voiman Fifi Audiosta!

Unelma työstä

Voima 23.08.2010 | Teksti ja kuvat: Kukka Ranta

Kukka Rannan kuvareportaasi Espanjan siirtolaisista paljastaa, ettei Euroopassa pääse rikastumaan.

Talouskriisi on vienyt monelta työpaikan. Kun yleistyöttömyys nousi Espanjassa 20 prosenttiin, maassa asuvan viiden miljoonan siirtolaisen kohdalla työttömyys nousi 30 prosenttiin. Lähes joka kolmas siirtolainen keksii nyt keinoja toimeentulolle. Espanjassa elää lähes miljoona ihmistä paperittomana, ja luku on takuulla noususssa kun päättynyt työsopimus vie pohjan oleskeluluvan uusimiselta. Samalla yhä useampi työn ja paremman tulevaisuuden perässä Espanjaan saapuvasta siirtolaisesta hautaa unelmansa kaduilla työskennellen ja poliisipartioita paeten.

Cheikh Thioune saapui Espanjaan Senegalista, kun oli saanut työsopimuksen elintarviketehtaaseen Barcelonan lähelle. ”Yhdeksän kuukauden jälkeen vasemmanpuoleinen keuhkoni tulehtui pahasti tehtaan runsaasta pölystä ja jouduin yli vuodeksi sairaslomalle”, Cheikh kertoo ja osoittaa kainalonsa alta paljastuvaa pitkää leikkausarpea. ”Työnantaja ei korvannut mitään.” Viikonloppuisin Cheikh myy Coca Colaa rannalla ja viikolla etsii töitä. ”Tienaan noin 12–15 euroa päivässä. Senegalissa toimin kymmenen vuotta kalastajana, mutta merilläkään ei ole enää kalaa. Parempi olisi kuitenkin palata kotimaahani, mutta minulla ei ole varaa siihen.”

Gambialainen Fatima kävelee päivittäin yhteensä kuusi tuntia työmatkaa, sillä hänellä ei ole varaa junaan. ”En halua varastaa, enkä tehdä työtä huoraamalla. Kesäisin myyn hellevaatteita uimarannoilla ja talvisin kenkiä, ihovoiteita ja parfyymejä tuttavieni kodeissa. Tienaan noin 20 euroa päivässä eli noin 600 euroa kuukaudessa. Vuokraan hupenee 480 euroa ja veteen 66 euroa kuukaudessa. Paperittomille palvelut usein maksavat enemmän kuin muille. Rahani eivät riitä. Ruokaa, vaatteita ja kenkiä haen työttömien tukipisteestä. Joskus jos pystyn, lähetän rahaa viidelle lapselleni Gambiaan.”

Uimarannalla tarpovilla aurinkolasien myyjillä on kiire. Senegalilainen Muhamed Fal kuitenkin päättää pitää tauon paahtavan kävelyn ohessa. ”Olen asunut neljä vuotta Espanjassa. Kaksi vuotta työskentelin kopiotoimistossa, mutta menetin juuri työni. Nyt olen kuukauden ajan myynyt aurinkolaseja uimarannalla noin kahdeksan tuntia päivässä. Rahat eivät meinaa riittää huoneeni vuokraan. Talouskriisi on ankara, eikä tilanteeseen ole ratkaisua, työtä on vain tehtävä. Hymyn takana itken.”

Metrotunnelissa raikaa harmonikkamusiikki. Romanialainen Mihail soittaa päivittäin neljän tunnin ajan Barcelonan metrotunneleissa. Romaniassa Mihail työskenteli muusikkona soittamalla erityisesti hääjuhlissa ja tienasi 300 euroa kuukaudessa. Espanjassa hän ansaitsee noin 500 euroa kuukaudessa. Talouskriisin myötä hän tienaa vähemmän kuin aiemmin. Huonevuokraan kuluu 400 euroa, rahaa jää hädin tuskin ruokaan. Perheeseen kuuluu vaimo ja koulua käyvä 16-vuotias lapsi. ”Soitan musiikkia, koska ei ole muutakaan.” Mihailin sormet näppäilet tottuneesti harmonikkaansa ja rahakippoon kilahtaa ohikulkijalta sentti.

39982-mama_mehunmyyjc3a4rannallaRantabaarin varjossa lepää joukko länsiafrikkalaisia siirtolaisia ja keskellä käy kiivas kauppa. Mamá on keksinyt mukava bisneksen, hän myy senegalilaisista raaka-aineista valmistamaansa mehujuomaa muille rannan siirtolaismyyjille. Kaikkina viikon päivinä paitsi maanantaisin Mamá saapuu levähdysleirille 30 mehupullon kera joita hän myy euron kappalehintaan. Päivästä kertyy 15 euroa voittoa ja loput 15 euroa hän pistää säästöön mehuaineksien hankintaa varten. Mamá tuli Espanjaan miehensä kanssa lentäen. Turistiviisumi maksoi 3 000 euroa. Mamán senegalilaisella miehellä on paperit ja hän on saanut töitäkin. Kolme vuotta Espanjassa on jo täyttynyt oleskeluluvan saamiseksi, mutta Mamálta puuttuu vielä virallinen työsopimus.

”Coco coco coconut”, huutaa Fasil Adnan kahdeksan tuntia päivässä turistirannalla. Samalla täytyy jatkuvasti vilkuilla, ettei rannan poliispartiot ole lähettyvillä. Poliisit kyttäävät siirtolaisia myös kiikareilla. Fasil Adnanin perhe on Pakistanissa. Hän on työskennellyt kuukauden ajan kookospaloja myyden. Yksi pala maksaa noin 2 euroa, joskus hintaa lasketaan tai nostetaan – tilanteesta riippuen. ”Päiväansioksi kertyy yleensä noin 10 euroa, joskus enemmän ja joskus ei yhtään mitään”, Fasil Adnan kertoo ympärilleen vilkuillen ja katoaa kiireisesti nähtyään mahdollisen asiakkaan horisontissa.

68fbc-kierrc3a4tyskamaaroskia_kevc3a4c3a4vc3a4_guineastaDiallo Cenakry on asunut 1,5 vuotta Espanjassa, mutta ei ole löytänyt töitä. Diallo Cenakry herää aamuvarhaisin ja kiertää kaupungin roskiksia. Iltaisin vilkkaan markkinapaikka Gloriesin porttien suljettua ja vartijoiden lähdettyä, avautuu paperittomien siirtolaisten markkinat kadulla. ”Marokkolaiset ostavat keräämiämme kenkiä ja elektroniikkaa. Päivässä saatan tienata 5–60 euroa. Tämä on ihan riittävästi huonevuokrani maksamiseen ja elämiseen. Lisäksi joka kuukausi lähetän perheelleni rahaa. Kerään roskia, koska ei ole muuta vaihtoehtoa.” Diallo Cenakry opiskeli Guineassa 10 vuotta farmaseutiksi ja hänellä oli oma kauppakin. ”Kuva Euroopasta on kuin paratiisi. Kaikki luulevat, että täällä pääsee rikastumaan. Oikeasti Euroopassa on todella vaikeaa. En halua palata takaisin kotimaahani ennen kuin olen saanut paperit ja riittävästi rahaa, koska ihmiset odottavat, että olen rikas.”

 

Barcelonan turistitäyteisen vanhankaupungin Sant Ramonin ja Robadorin kadut ovat tunnettuja itäeurooppalaisista prostituoiduista. Useimmat naiset tulevat Bulgariasta, Romaniasta ja Ukrainasta. Kulmilla norkoilevat miesjoukkiot vahtivat silmä tarkkana naisalaisiaan. Talouskriisi on lisännyt prostituoitujen määrää Barcelonassa. Valtaosa prostituoiduista on siirtolaisia, naisia ilman oleskelulupaa ja monet mafian alaisia ihmiskaupan uhreja. Kaikista prekaarimmat tienaavat vain 20 euroa aktilta, toiset useamman sadan euron edestä. Ihmiskaupan uhrit eivät saa pitää tuloja itsellään.

Kuvareportaasi julkaistu Voimassa 23.08.2010.

Kohdellaan kuin roskaa

Amnesty-lehti 2/2010 | Teksti ja kuvat: Kukka Ranta

Euroopan syrjityin vähemmistö puhuttaa niin Euroopan unionia kuin kotimaan päättäjiä. Romanien aseman parantamiseksi tarvitaan kipeästi EU-tasoista romanistrategiaa, jotta romanien olisi mahdollista katkaista syrjinnän ja köyhyyden kehä, jossa he elävät.

0086b-romayouth_mielenosoitusEuropean Net of Roma Youth -nuorisojärjestö osoitti mieltä EU:n romanikonferenssin edustalla.

Huhtikuun alussa EU-jäsenvaltioiden ja EU:n edustajat, romanivähemmistöjen edustajat ja joukko kansalaisjärjestöjä kokontuivat Espanjan Cordobaan, toisen romanihuippukokouksen merkeissä. Amnesty oli etukäteen peräänkuuluttanut huippukokoukselta konkreettisia sitoumuksia, jotta romanien oikeudet Euroopassa toteutuisivat. Tärkein askel tähän olisi yhteisymmärrys EU-maita sitovan romanistrategian laatimisesta. Tähän mennessä Euroopan byrokratian rattaita käynnistelevä prosessi on jäänyt lähinnä poliittisten julistusten tasolle.

Suomen edustajana esiintyneen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) mielestä romanistrategiassa on kyse ennen kaikkea yhteisestä tahdosta. Puheenvuorossaan Hyssälä kehui Suomea Euroopan edelläkävijänä romanipolitiikan hallinnollisten rakenteiden kehittämisessä.

”Vuodesta 1956 lähtien Suomessa on tehty romanipoliittisia ohjelmia ja meillä on omat elimet, kuten esimerkiksi romaniasiain neuvottelukunta, mitä monessa maassa ei ole.”

Kysymykseen siirtolaisromaneista Ministeri Hyssälä painotti lähtömaiden olosuhteiden parantamisen tärkeyttä. Samalla Hyssälä myönsi, ettei romanisiirtolaisten kotiin palauttaminen ole ainut keino pureutua asiaan, vaan suuri vastuu kuuluu paikallisille romaneja vastaanottaville kunnille.

”Eikä myöskään valtiovalta voi kieltäytyä Euroopan unionin kansalaisten perusoikeuksien toteuttamisesta. Kyse on köyhyydestä ja yhteisestä tahtokysymyksestä, johon on paneuduttava”, Hyssälä vakuutteli.

d2fd1-romasummit_ministerihyssc3a4lc3a4

Romanihuippukokousta seurannut Amnestyn Eurooppa-ohjelman apulaisjohtaja David Diaz-Jogeix oli yllättynyt Euroopan unionin poliittisen tahdon puutteesta. ”Emme luota julistuksiin, vaan konkreettisiin toimintasuunnitelmiin, jotta voimme seurata prosessin edistymistä ja auttaa hallituksia strategian toimeenpanossa.”

”Amnesty on osana Euroopan romanipolitiikan koalitiota (ERPC) vaatinut EU:lta romanistrategiaa muutaman vuoden ajan. Olemme lähellä, mutta luulen, että poliittinen paine täytyy nyt kohdistaa komissaariin strategian saavuttamiseksi”, Diaz-Jogeix arveli konferenssissa. ”Odotimme oikeus- ja perusoikeuskomissaarin esittävän strategialle sitoumuksen, joka toisi yhteen kaikki EU:n tarjolla olevat välineet.”

David Diaz-Jogeixin mukaan kokouksen saavutuksiin voi lähinnä laskea hallitusten lupaukset jakaa hyviä kokemuksia. Kuitenkaan kokemusten jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei riitä, varsinkin kun monien toimet ovat erittäin syrjiviä.”

”Ensiksi haluamme poliittiset tavoitteet, sitten konkreettisen toimintasuunnitelman. Amnesty toivoo, että strategia johtaisi hyvin konkreettisten kansallisten toimintasuunnitelmien valmistamiseen, jotka keskittyisivät erityisesti romanien koulutukseen, asumiseen ja terveyteen”, Diaz-Jogeixin kiteytti.

Euroopassa on yli kymmenen miljoonaa romania, joista valtaosa asuu Itä-Euroopassa. Romaniassa heitä asuu reilut kaksi miljoonaa, joka kattaa noin 10 prosenttia väestöstä. Heistä valtaosa – 75 prosenttia elää köyhyydessä.

Cordoban romanihuippukokouksessa puhunut Euroopan romanipolitiikan koalition jäsenjärjestö Open Society Instituten puheenjohtaja Georg Soros huomautti, että ”vaikka Euroopan Unioni on tähän mennessä käyttänyt 400 miljoonaa euroa erilaisiin romaniprojekteihin, on samaan aikaan monen romanin sosiaalinen asema huonontunut entisestään.”

Amnestyn mukaan EU-rahoitus on usein riittämätäntö, eikä sitä täydennetä riittävästi jäsenvaltioissa. Kansalliset hallitukset eivät myöskään aina käytä EU-varoja tarkoituksenmukaisesti eikä romaneja osallisteta päätöksentekoon. EU:n muihin tarkoituksiin myöntämä rahoitus saattaa myös johtaa romanien syrjäytymiseen, koska rahoituksen syrjiviä vaikutuksia ei valvota riittävästi.

Romanian romanilapsista lähes puolet syntyy ilman syntymätodistusta, ja joka neljänneltä Romanian romaniaikuiselta puuttuu henkilötodistus, arvioi Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI). Ilman henkilötodistusta romanit eivät edes ole olemassa, eivätkä he pääse peruspalveluiden, kuten koulutuksen, terveydenhoidon ja sosiaaliturvan piiriin, virallisesta työstä puhumattakaan.

4ee4c-romanislummi_cordoba_reinasofiansairaalanvieressc3a4Romanislummi Cordoban keskussairaalan takana 2010.

Romanit asuvat usein itserakennetuissa hökkelikylissä kaupunkien laitamilla, joihin vesi kannetaan kaukaa ja sähköt viritetään itse. Saniteettiasiat hoidetaan usein lähiympäristössä ja pahimmillaan puutteellinen jätehuolto pahentaa tautiriskejä. ”Kaupungilla kulkiessa täytyy vältellä poliisia, joka saattaa pahoinpidellä, ellei ole jotain millä lahjoa vapautta”, kertoi arpinen romanimies kokemuksistaan romanialaisesta kotikylästään.

15 prosenttia Romanian romanilapsista ei aloita koulunkäyntiä, kertoo Open Society Instituten EUMAP-ohjelman raportti. Kouluissa romanilapset yleensä kokevat jatkuvaa nimittelyä. Sekä opettaja että luokkakaverit saattavat haukkuvat ja nimitellä päivittäin vuosien ajan, niin kauan kunnes rasismi ajaa ulos koulusta. Romanilasten koulunkäynnin keskeyttämisprosentti on 4-6 kertaa suurempi kuin valtaväestön lapsilla.

b6c2c-romaniperhe_sohvallaRomaniperhe Kalasatamassa 2010.

Cordoban romanikonferenssissa luennoinut Slovakian yliopiston tutkija Kvetoslava Rimarovan mukaan romanilapset ovat 7-15 senttimetriä lyhyempiä kuin muut lapset huonosta ruokavaliosta johtuen. Romanivanhus puolestaan kuolee noin kymmenen vuotta aikaisemmin kuin muut eurooppalaiset.

Rimarovan mukaan romanit kärsivät erilaisista puutostaudeista, kuten kelta- ja punataudista sekä salmonellasta. On hyvin tyypillistä, että romanit menevät lääkärin luokse vasta kun ovat todella sairaita – usein liian myöhään. Syinä voi olla rahan puute, tietämättömyys saatavilla olevista palveluista tai epäluulo viranomaisia kohtaan.

Eikä ihme, romaneihin kohdistuvat terveysviranomaisten toimenpiteet voivat olla järkyttäviä: viime vuosina on Tšekissä, Slovakiassa ja Unkarissa romaninaisia on pakkosteriloitu synnytyksen yhteydessä, ilman että naiset itse tiesivät toimenpiteen vaikutuksista. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi vuoden 2009 huhtikuussa päätöksen Slovakian toimineen ihmisoikeuksien vastaisesti, kun maan terveysviranomaiset olivat estäneet pakkosteriloitujen naisten pääsyn potilasasiakirjoihinsa. Sterilized Women’s League -järjestön mukaan arviolta yhteensä sata romaninaista on steriloitu aina 2000-luvulle asti.

Koska romaneilla ei ole koulutusta eikä työpaikkaa, vaihtoehdottomuuden edessä on kehitettävä mitä tahansa keinoja selviytyäkseen hengissä. Euroopan unionin syrjityin väestöryhmä myy kukkia kaduilla, tai kerää pulloja, metalleja ja roskia myydäkseen ne kierrätyspisteisiin. Jotkut heistä soittavat musiikkia – jos ovat niin onnekkaita, että omistavat soittimia. Romaneja näkee kaduilla kerjäämässä säästä huolimatta, jotta he saisivat rahaa ruokaan, lapsilleen tai lääkkeisiin.

Romanimies soittaa Barcelonan metrotunnelissa keväällä 2010.

Monesti romanit kilpailevat samoista alhaisimman tuloluokan töistä kuin muilta mantereilta saapuvat paperittomat siirtolaiset. Ilman työsopimuksia ja palkan varmuutta he työskentelevät esimerkiksi Etelä-Euroopan hedelmä- ja vihannesviljelmillä. Talouskriisin aikaan nämäkin työt ovat kiven alla. Siksi monet ovat entistä enemmän liikkeellä, ja kohtaavat entistä enemmän ennakkoluuloja ja vihamielisyyttä ympäri Eurooppaa.

Unkarissa on vuodesta 2008 lähtien tapahtunut European Roma Rights Centre -ihmisoikeusjärjestön mukaan noin 50 väkivaltaista hyökkäystä romaneja kohtaan. Koteja on tuhopoltettu ja sekä lapsia että vanhuksia on murhattu tarkka-ampujien luodeista kotitalojensa edustalle. Romanikylien eristäytyneisyys tekee iskuista helppoja. Väkivaltaiset hyökkäykset on liitetty Unkarin äärioikeistolaisen Jobbik-puoluetta tukevaan puolisotilaalliseen Unkarin kaartiin. Kesällä 2009 romanivastaisuudella lietsova Jobbik sai kolme paikkaa Euroopan parlamenttiin.

Italiassa toimeenpannaan pakkohäätöjä, joissa on viime vuosina kuollut romanian kansalaisia, myös lapsia. Italiassa pakkohäädöistä on tullut entistä yleisempiä, kun Italian hallitus ja paikalliset viranomaiset ovat tehneet erityisiä turvallisuussopimuksia keskenään ja valtaa on siirretty sisäministeriöltä alaspäin paikallisviranomaisille.

b707b-hc3b6kkelitalokalasatamassaKuva on Helsingin Kalasatamasta 2010.

Myös Helsingissä on toimeenpantu pakkohäätöjä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin sosiaaliviranomaisten ovat uhkailleet romanilasten huostaanotolla, jos perheet eivät poistu tietyltä leirintäalueelta tai kokonaan Suomesta. Samankaltaista lastenhuostaanotolla uhkailua Amnesty on todistanut Italiassa.

Amnestyn Eurooppa-ohjelman apulaisjohtajan Diaz-Jogeixin mielestä on huolestuttavaa, ettei romanihuippukokouksessa ole esitetty minkäänlaisia mahdollisia sanktioita pakkohäätöjä toimeenpaneville jäsenvaltioille.

”Euroopan komissio ei ole ottanut pakkohäätöjä esille, eikä myöskään ole kritisoinut rasistisia hyökkäyksiä romaniyhteisöjä kohtaan, mitä olemme nähneet esimerkiksi Unkarissa ja Italiassa. Euroopan komission täytyy ottaa johtava asema romanistrategian aikaansaamiseksi, sillä jäsenmaat tarvitsevat vahvaa suunnannäyttäjää.”

Kun Romaniasta tuli Euroopan unionin jäsen, romanit saivat oikeuden matkustaa unionin alueella vapaan liikkuvuuden direktiivin mukaisesti. Jokaisella Euroopan unionin kansalaisella on oikeus oleskella toisessa unionin maassa enintään kolme kuukautta, minkä jälkeen on haettava oleskeluoikeuden rekisteröintiä asuinpaikkakuntansa poliisilaitokselta.

86a01-romaninaiset_sohvallaRomaninaisia Kalasataman kotileirissään 2010.

Poliisi ei voi käännyttää EU-kansalaista, ellei todistettavasti yli kolmen kuukauden yhtäjaksoinen maassa oleskeluaika ole ylittynyt ja henkilöllä ei ole varaa elättää itseään. Romaneilta usein puuttuu viranomaisten vaatima eurooppalainen sairasvakuutuskortti, koska Romaniassa sen hankkiminen on heille vaikeaa.

Jokaiselle Euroopan kansalaiselle kuuluvaa oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti toisessa unionimaassa pyritään kumoamaan romanien kohdalla, esimerkiksi hankaloittamalla heidän oleskeluaan toimeenpanemalla leirien tuhoamisia, lastensuojelutoimenpiteillä uhkailemalla tai poliisien tehokampanjoilla, sekä pikkurikoksien perusteella käännyttämällä.

Parhaimmillaan yhteinen romanistrategia pakottaisi jäsenmaat ottamaan huomioon romanien sosiaaliset ongelmat eurooppalaisena tehtävänä ja velvoittaisi viranomaisia keskittymään häätöjen ja karkotusten sijaan romanien ihmisoikeuksien toteuttamiseen. Romanit ovat liikkeellä, koska heillä ei kotimaassaan juuri ole minkäänlaisia odotuksia paremmasta tulevaisuudesta.

”Suomessa syön parhaimmillaan kolme ateriaa päivässä, Romaniassa syön vain kerran päivässä. Siinä on eroa”, kertoi Helsingissä asuva romanimies Euroopan perusoikeusviraston haastattelemana.

Suomessa asuu noin 10 000 suomen romania, joista vain kourallinen suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa. Tarkkaa tietoa ei ole saatavilla, sillä Suomessa ihmisiä ei rekisteröidä etnisin perustein henkilörekisterilain mukaisesti. Kuitenkin lehdistö, sosiaaliviranomaiset ja poliitikot erittelevät Suomeen saapuvista turisteista juuri Itä-Euroopan romaneja.

Huolimatta laajasta tietämyksestä, monista raporteista, ihmisoikeus- ja romaniryhmien tiedottamisesta ja Euroopan parlamentin vaatimuksista parantaa romanien asemaa, ovat eurooppalaiset päättäjät tehneet täysin päinvastaisia päätöksiä.

99d35-romaninainen_lapsisylissc3a4Itävallassa voi saada 700 euron sakon, jos alaikäinen lapsi osallistuu kerjäämiseen. Oslossa kerjäämisen kriminalisointi on nostanut varkauksien määrää. Romaniassa romaneja on häädetty muun muassa jätevedenkäsittelylaitoksen viereiselle saastuneelle maa-alueelle. Italiassa romanien häädöt ovat yleistyneet entisestään, kun hallitus toimeenpani kesällä 2009 uuden ”nomadisuunnitelman” romanien hökkelikylien uudelleensijoittamisesta.

Suomessa mikä tahansa kontaktin ottaminen kadulla saatetaan luokitellaan häiritseväksi kerjäämiseksi. Sisäministeriö antoi vuonna 2008 julkaistussa Katukerjääminen ja viranomaisyhteistoiminta -raportissaan poliiseille suosituksen puuttua kerjäämiseen, kun kyseessä on kukkien myyminen, musiikin soittaminen tai jos romanit puhuvat ohikulkijoille rahaa pyytäessään. Kerjäämistä kutsutaan tällöin aggressiiviseksi. Parhaillaan sisäministeriö valmistelee lakia kerjäämisen kieltämisestä, toisin sanoen köyhyyden kriminalisoimisesta.

Niin kauan kun eurooppalaiset valtiot estävät romanien yrityksiä tulla toimeen ja jatkavat romanien eristämistä muista EU-kansalaisista, ei Euroopan syrjityimmän vähemmistön asemaa tulla parantamaan vaan päin vastoin huonontamaan.

Mitä Cordoban huippukokouksesta jäi käteen? Kokous päättyi EU:n nykyisen ja tulevien puheenjohtajavaltioiden Espanjan, Belgian ja Unkarin lausuntoon, niin sanottuun Cordoban julistukseen, jossa Espanja ja tulevat puheenjohtajamaat sitoutuvat seuraavan puolentoistavuoden aikana kiinnittämään romanikysymykseen erityishuomiota.

Vaikka useat valtiot esittivät tukevansa romanistrategiaa, lähinnä yksittäisten puheenvuorojen tasolla, varsinaista yhtenäistä kannanottoa ei kuitenkaan Cordobassa syntynyt.

9d4ae-roskienvienti

Lähteet: Amnesty International, Euroopan komissio, The European Roma Policy Coalition, Fundamental Rights Agency, Sisäministeriö, YK.

 

Vapaa Euskal Herria

”Vapauden tarvetta ei voi lakkauttaa väkivallalla”, kiellettyyn baskijärjestöön kuuluva nuori kertoo.

Voima 5/2010 s. 42-43 | Teksti: Kukka Ranta ja Mikael Brunila | Kuvat Kukka Ranta.

Kuvat: Kukka Ranta 

Ystäväni saattavat kadota huomenna, tai minut saatetaan viedä ensi yönä”, nuori baskinainen avautuu huoli kasvoillaan.”Meidät yritetään lamauttaa pelolla”, kielletyn nuorisojärjestö Segin aktiivi jatkaa, ja tunne tarttuu kuulijaan.

Segi kiellettiin Espanjassa vuonna 2002, koska Espanja, Ranska ja Euroopan unioni pitävät sitä osana terroristijärjestö Etaa. Vallankumouksellisen nuorisojärjestön väitetään kasvattavan uusia terroristeja, koska sen tavoite on sama kuin Etalla: itsenäisyys ja sosialismi.

Kuvan iskulauseen ”eta” ei tarkoita ETA:a, vaan ”ja”-sanaa.

Huhtikuussa pääsiäislomien aikaan järjestettiin jokavuotinen baskinuorten kokoontuminen. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa Gazteherria-tapahtuman organisoi Segin sijaan joukko laillisia nuorisojärjestöjä, ja festivaali on aiempaa läpinäkyvämpi.

Silti matka festivaalikaupunki Durangoon kestää kauan, sillä sen keskeyttävät kommandopipoisten poliisiryhmien suorittamat ratsiat. Tiet on suljettu pitkäpiikkisillä metalliketjuilla. Kaksi eri poliisiryhmää, Guardia Civil ja Policia Nacional, valvovat ohikulkevaa liikennettä.

Bussi pysäytetään. Guardia Civilin massiivisiin varusteisiin sonnustautunut poliisi kävelee hitaasti bussikäytävää pitkin ja pyytää paperit mielestään epäilyttävimmiltä. Hiljaisuus on painostavaa. Tienvarressa seisovilla poliiseilla on lähes miehen korkuiset rynnäkkökiväärit.

Vastapäisellä sillalla näkyy kolme pysäytettyä linja-autoa, joiden lasien läpi erottaa, kuinka poliisi tutkii matkustajien henkilöpapereita. Matka jatkuu, kun kuski saa luvan jatkaa, eikä ketään viedä ulos bussista. Helikopteri lentää ilmassa ja tuntuu seuraavan meitä.

March in Irun.

Durangossa baskeripäinen pappa taputtaa hellästi olkapäälle ja varoittaa, että muutaman korttelin päässä on poliisien tehotarkastus.

Juna-asemalla näkyy valtava ihmisrykelmä, kun Policia Nacional käy läpi jokaisen kaupunkiin saapuvan matkustajan. Segin aktiivit päättävät vaihtaa kadunpuolta. Yksi heistä hieroo pelon ja jatkuvan stressin nipistelemää vatsaansa ja vetää syvään henkeä.”Tällaista tämä on joka puolella”, hän hymähtää.

Festivaalille odotettiin 10 000 osanottajaa, mutta pelko supisti festarikansan puoleen siitä. Uskaliaimmat ovat kiinnittäneet salaa Segin julisteita pitkin Durangon festivaalikaupunkia. Kiinnijääminen voi merkitä kuuden vuoden vankilatuomiota.

Vapaa Euskal Herria

Baskimaassa toimii viisi eri poliisivoimaa. Vihreä Guardia Civil perustettiin Francon aikana.

”Se on poliisista pahin, se hakkaa ja kiduttaa eniten”, toteaa Arantxa, vanhempi nainen keskellä nuorten järjestämää festivaalia. Hänen nimensä tarkoittaa ruusun piikkiä. Lempeä Arantxa kertoo, että vankila ja väkivalta ovat olleet tuttuja hänen perheelleen jo kolmen sukupolven ajan.

”Isäni oli pidätettynä sisällissodan aikana vuonna 1937, kunnes hän pakeni ja liittyi baskiarmeijaan. Mieheni on ollut kolme kertaa vankilassa, ja häntä on kidutettu eristyksessä ensimmäisen kerran Francon aikana sekä myöhemmin uudelleen 1990-luvulla.”

Arantxan poika on ollut vangittuna jo kaksi kertaa.

”Ensimmäisellä kerralla hän oli juuri tullut täysi-ikäiseksi. Toisella kerran hänet pidätettiin vuoden 2005 parlamenttivaalien aikaan, kun hän oli ehdolla Baskimaan kommunistipuolueen PCTV:n listoilla.”

”Poliisi kääri poikani maton sisälle hakattavaksi, että merkit fyysisestä kidutuksesta eivät näkyisi.”

35dd7-mielenosoitus_durango2

Nuorisojärjestö Segin aktiiveille kidutus on hyvin tuttua.”Jokaisella poliisivoimalla on omat metodinsa”, Ana Beiristain kertoo, ja jälleen Guardia Civilin toimet tulevat puheeksi.

”Guardia Civil on perustettu lähes varta vasten kiduttamista varten. Heidän on tarkoitus olla epäinhimillisiä, saada pidätetyt menettämään ihmisyytensä. Hyvä esimerkki tästä ovat puolen vuoden takaiset tapahtumat, jolloin 40 järjestömme jäsentä pidätettiin”, Beiristain kertoo.

Hän viittaa viime vuoden lopulla Baskimaassa suoritettuun poikkeuksellisen laajaan pidätysoperaatioon.

”Marraskuun 23. päivänä aamuyön tunteina ovet revittiin auki ja nukkujat poimittiin suoraan sängyistä. Et voinut jättää hyvästejä perheellesi, et voinut ottaa henkilökohtaisia tavaroitasi. Et edes tiennyt mikä poliisi sinut oli pidättänyt.”

Beiristain puhuu myös omasta lähipiiristään.”Minun on sanottava, että tästä puhuminen ei ole helppoa. Mutta jatketaan kuitenkin.”

Vapaa Euskal Herria

”Pidätystä seurasi tavanomaiset viisi päivää eristyksissä. Kukaan ei tiedä missä olet, et edes sinä itse. Näinä päivinä poliisit harjoittavat eri kidutusmenetelmiä. He saattavat esimerkiksi sanoa, että he raiskaavat tai tappavat poika- tai tyttöystäväsi”, Beiristain kertoo.

”He haluavat satuttaa suoraan sydämeesi uhkaamalla ihmisiä, joita rakastat. Samalla he kertovat, kuinka taistelusi on ollut täysin merkityksetön. Kuinka olet antanut sille kaikkesi, mutta se ei anna mitään takaisin.”

”Usein poliisit laittavat eristysvangille mustan muovipussin päähän. Poliisien hakatessa hengittämisestä tulee mahdotonta. Lyömiseen he yleensä käyttävät sanomalehtiä, niistä ei jää jälkiä. Lisäksi annetaan sähkösokkeja vedellä valellulle alastomalle vartalolle”, Beiristain jatkaa hengähtämättä.

”He haluavat nöyryyttää. He haluavat ihmisten tuntevan itsensä tyhjäksi. Eristys on erityisen rankkaa naisille, sillä naisia voidaan käyttää eri tavalla hyväksi. Baskimaan historian aikana Guardia Civil on raiskannut useita naisia.”

Eristyksen aikana vangeilla ei ole oikeutta lääkäriin tai itse valittuun asianajajaan, eikä valtion määräämän asianajajan kanssa ole mahdollista keskustella luottamuksellisesti kahden kesken. Pidätetyllä ei ole oikeutta ilmoittaa kiinniotosta perheelleen. Tuomari näkee syytetyn vasta yleensä kolme tai viisi päivää kestäneen eristyksen jälkeen.

”Viiden päivän kidutuksen aikana he ovat saattaneet pakottaa allekirjoittamaan tunnustuksen, että on muka Etan jäsen. Sitten istut pahimmillaan 20 vuotta vankilassa. Käytäntö on perua Francon ajoilta ja silti sen sallitaan jatkua.”

Vapaa Euskal Herria

Nykyään vankiloissa istuu 750 poliittista vankia, joista noin kolmesataa on nuoria. Terrorismista voidaan Espanjassa tuomita jopa 40 vuoden vankeusrangaistuksia. Pisin ja tavallisin tuomio Segin jäsenille on kuusi vuotta vankeutta. Vankilaan voi kuitenkin päätyä myös ilman oikeudenkäyntiä.

Vankia, jota epäillään yhteydestä aseelliseen terrorismiryhmään, voidaan pitää eristyksessä enimmillään kolmetoista päivää ja esitutkinnan alaisessa vankeudessa neljä vuotta, ilman oikeudenkäyntiä

”Vankilassa saattaa joutua istumaan esimerkiksi kolme vuotta ja kymmenen kuukautta, kunnes sellin ovi avataan ja poliisi jättää pidätetyn vankilan oven eteen ilman rahaa, ilman vaatteita, ilman puhelinta, ilman mitään. He ovat juuri vieneet elämästäsi neljä vuotta, ja lopulta seisot kadulla tietämättä mitä tehdä”, Beiristain kertoo.

YK:n kidutuksen vastainen erityislähettiläs Theo van Boven totesi vuonna 2003, että”kidutus ei ole järjestelmällistä Espanjassa, mutta järjestelmä sallii kiduttamisen ja kaltoin kohtelun, varsinkin tapauksissa, joissa ihmiset asetetaan eristykseen syytettyinä terrorismista.”

Human Rights Watch ja Amnesty International ovat toistuvasti vaatineet kidutuksen mahdollistavan eristysvankeuden lakkautettavaksi.

Vapaa Euskal HerriaBaskimaassa on pitkät perinteet vankien solidaarisuustoiminnasta. Vankien sukulaisista pidetään huolta yhteisvoimin. Ihmiset järjestävät tapahtumia, joissa kerätään Amnistia-lipuilla lahjoituksia asianajajien ja vankivierailujen kustannuksiin.

Kaupunkien lyhtypylväisiin, ovenpieliin ja sähkötolppiin on liimattu julisteita ja tarroja vangituista. Jokaisessa baskikaupungissa on Herriko Taverna, Kansan tupa, joiden seiniä täyttävät kuvat kunkin tavernan kotikorttelin vangitusta. Seinämaalauksessa kalterien takaa katsovat vapautta kaihoavat suuret silmät, joiden pupilleista heijastuu baskikansa lippunsa väreissä.

”Espanjan valtio pyrkii lopettamaan solidaarisuuden hajauttamalla vangit eri puolille maata. Yksi vanki sijoitetaan Andalusiaan, toinen Madridiin, kolmas Galiciaan, neljäs Ranskaan ja niin edelleen. Tämä vaikeuttaa myös perheiden vierailua”, Beiristain kertoo.

Samalla kun keinot kovenevat, yhä nuoremmat liittyvät itsenäisyyttä tavoitteleviin järjestöihin.

Vapaa Euskal Herria

”Minä Segin jäsenenä olen viranomaisten silmissä Etan jäsen. Mutta miksi? Eta kuuluu baskimaan vapautusliikkeeseen, mutta liike koostuu monesta eri osasta. Jokaisella organisaatiolla on omat toimintonsa, omat sääntönsä, omat menetelmänsä, oma ideologiansa, oma projektinsa. Esimerkiksi meidän nuorisojärjestömme ei jaa samoja menetelmiä Etan kanssa.”

Segi-nuoret tietävät, että he saattavat joutua hakatuksi ja vankilaan.

”Kaikesta huolimatta taistelu antaa meille enemmän kuin vankila ottaa. Koska taistelu ei ole vain keino tavoittaa jotain. Se on elämäntapa. Jos me ymmärrämme sen, olemme vapaita.”

Haastateltavien nimet on muutettu.

_______________

Francon jäljillä
Vapaa Euskal HerriaEuroopan laajuisessa terrorismin vastaisessa taistelussa oikeudenkäyntejä ei enää välttämätä tarvita.

Baskimaassa käynnistettiin pääministeri Jose Aznarin ja konservatiivisen PP-puolueen johdolla oikeudenkäyntien sarja jo vuonna 1998. Sen seurauksena useat poliittiset ja kulttuuriset järjestöt, laajalevikkiset baskilehdet sekä puolueet julistettiin laittomiksi. Syyskuun 11. jälkeen Espanjasta tuli yksi eturivin maista terrorismin vastaisessa rintamassa. Baskimaassa, terrorismin vastaisen sodan ja poikkeuslain aikakautena, ei terrorismi tunnu enää viittaavan aseelliseen valtionvastaiseen toimintaan.

Kuva: Baskikansan väkivallan kokemuksella ja itsenäisyystaistelulla on sukupolvien mittainen historia. Pelolla tukahdutettu itsenäisyystaistelu näyttää voimansa Baskimaan kaupunkien katukuvassa.

Vuoden 2001 lopulla Espanja lisäsi Segin ja muiden baskijärjestöjen jäseniä Euroopan unionin vastaperustetulle terroristiepäiltyjen listalle. Guilt by association riitti perusteeksi.

Aika ajoin eri nimillä toiminut nationalistinen Batasuna-puolue kiellettiin Espanjassa vuonna 2003, Ranskassa sama puolue on edelleen laillinen.

”Ketä tahansa Baskimaan henkilöä, toisinajattelijaa tai oppositioryhmää, joka jakaa samat tavoitteet Etan kanssa, vaikka toimisivatkin rauhanomaisesti, laillisesti ja läpinäkyvästi, voidaan epäillä kytköksistä terrorismiin niin Espanjan, Ranskan kuin Euroopan unionin mukaan”, toteaa Baskien ihmisoikeusjärjestö Behatokia.

Kun korkein oikeus tuomitsi vuonna 2007 Segin laittomaksi Etan osastoksi ja 23 sen väitettyä jäsentä joutui kuudeksi vuodeksi vankilaan, kommentoi puolueettomana tarkkailijana prosessia seurannut asianajaja Gil Matamala tapahtumia:

”Aseita tai räjähteitä ei löytynyt. Syyllistymistä väkivaltaiseen toimintaan ei todistettu, mutta silti heidät on tuomittu laittoman terroristijärjestön jäsenyydestä. On keksitty uusi konsepti, terrorismi ilman aseita. Tämä on oikeusjärjestelmän romahdus.”

_______________
Artikkeli on julkaistu Voiman numerossa 5/2010 s. 42-43.

Katso myös Kukka Rannan kuvareportaasi: Vapaus voittaa väkivallan
tai kuuntele Kukka Rannan ja Mikael Brunilan audioartikkeli: Baskimaan vapaudenkaiho.