Romaniasta saapuneet romaniperheet pakkaavat laukkujaan Helsingissä. Häätö- ja huostaanottouhkaukset ovat rikkomassa pientä yhteisöä. Minne matka jatkuu? Harva tietää. Eurooppa sulkee oviaan, eikä kotimaa tarjoa tulevaisuutta lapsille.

Tammikuisten kinosten keskellä sosiaalikeskus Sataman pihalla nököttää yksinäisiä asuntovaunuja. Reunimmaisessa nukkuu Caldararu ”Elvis” Marius yhdessä 6 muun henkilön kanssa.

Elviksen vaimo ja kolme lasta ovat Romaniassa. Elannonhankintaan on lähtenyt mukaan kaksi veljeä, äiti, sekä muutamia ystäviä. Rahaa ansaitaan joko pyytämällä tai ruusuja myymällä.

”No mafia”, Elvis tähdentää ja sukeltaa takaisin sisään asuntovaunuunsa.

Lapsiperheitä täällä ei näy. Missä he ovat?

Lokakuussa tästä läheltä häädettiin romanien leiri. Uudenvuodenpäivänä häätö valittiin Ylen iltauutisissa yhdeksi vuoden tärkeimmistä uutistapahtumista. Jouluna Helsingin Diakonissalaitos pelasti romanit sijoittamalla heidät hätämajoitukseen, jutussa todettiin.

Hernesaareen järjestynyt hätämajoitus ei kuitenkaan lopulta auttanut kaikkia romaneja. Lopulta vain perheelliset huolittiin sisätiloihin. Tammikuun lopussa heitäkin uhkaa häätö – ja sen myötä uhka lasten pakkohuostaanotosta.

Fifi kirjoitti romanisiirtolaisten asumistilanteesta viime viikolla. 20.tammikuuta Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli valtuutettujen välikysymystä, joka pyrki siirtämään romanien kohteluun liittyvät päätökset virkamiehiltä valtuutetuille. Valtuusto äänesti välikysymystä vastaan.

Jos hätämajoitus päättyy kesken pahimpien talvipakkasten, vaihtoehdoksi jää palaaminen sosiaalikeskus Sataman pihalle. Sosiaalivirasto on kuitenkin uhannut huostaanottaa romaniperheiden lapset, jos he vielä palaavat Satamaan.

Ainut asia, jota sosiaalivirasto yhä uudelleen romaneille tarjoaa, on paluulippu kotimaahan. Sitä moni aikoo nyt käyttää.

Pitkin syksyä sosiaaliviranomaiset ovat käyneet Sosiaalikeskus Sataman pihalla tapaamassa romaneita. Poliisit taustavoimana on tiedusteltu lasten ja raskaana olevien naisten lukumäärää ja päätteeksi aina tarjottu paluumatkan mahdollisuutta.

Joulukuussa pian Diakonissalaitoksen Rom po drom -projektin suorittamien henkilötiedustelujen jälkeen 15-vuotias raskaana ollut tyttö huostaanotettiin sosiaaliviraston ja poliisin yhteistyöllä. Käytännössä tyttö napattiin kaupungilta.

Sosiaaliviranomaisten mukaan ilman huoltajiaan elävä raskaana oleva alaikäinen tyttö ei voi nukkua karavaanissa ulkoilmassa. Sataman pihalla asuneita tytön täysi-ikäistä veljeä ja 16-vuotiasta aviomiestä ei otettu huomioon perheenjäseninä, kun tyttöä pidettiin huostassa.

Reilun kahden viikon odottamisen jälkeen Romanian suurlähettiläs kertoi omaisille puhelimessa, että tyttö on kunnossa. Tämän jälkeen puhelimen päähän saatu tyttö itki lakkaamatta, kertoo hätämajoituksessa asuva tytön veli.

Sosiaaliviranomaiset suostuivat luovuttamaan tytön ainoastaan hänen äidilleen, joka hälytettiin paikalle Romaniasta. Äiti asui vierailunsa aikana Sosiaalikeskus Sataman pihalla sukulaismiesten kanssa, kun naista ei päästetty hätämajoitukseen yöpymään. Sosiaalivirasto maksoi ainoastaan tytön paluulipun Romaniaan, ei äidin.

Vapaa Liikkuvuus -verkoston Katja Tuomisen mukaan kyse oli juridisesti vapaudenriistosta. Ideana näyttää alun perin olleen maasta käännyttäminen.

Joulun alla eräs toinenkin 16-vuotias raskaana ollut nuori nainen joutui muuttamaan miehensä kanssa Sosiaalikeskus Sataman pihalta Rastilan leirintäalueelle välttääkseen huostaanoton. Painostuksen tuloksena pariskunta palasi Romaniaan. Yhteisöstä erilleen joutuneita romaneja on helpompi hiillostaa.

”Romanien painostus on jatkunut yhtämittaisesti puoli vuotta”, Katja Tuominen avaa tilannetta. ”Kesällä 2009 kaupungissa käynnistettiin poliisiratsiat, jolloin useita kymmeniä poliiseja kiinnitettiin tehtävään. Heinäkuun aikana romaneja kiinniotettiin kymmenittäin useiden päivien ajaksi, jolloin monet menettivät vapautensa lisäksi myös työaikaa. Samana päivänä kun poliisin tehokampanja alkoi, keskusrikospoliisi julkaisi tiedotteen romaneihin liittyvästä ihmiskauppaepäilystä.”

”Kyseessä on etniseen ryhmään kohdistuva ajojahti. Jo siksi, että kaikkien potentiaalisten EU-alueelta tulevien turistien kohdalla ei ole käynnissä vastaavaa tehokampanjaa, on ilmeistä, että kyseessä on etninen syrjintä”, kiteyttää Katja Tuominen.

Helsingissä romaneja otetaan kiinni, jos kerjääminen koetaan ”häiritseväksi”. Sisäasiainministeriön työryhmä määritteli vuoden 2008 raportissaan kukkien ja muiden hyödykkeiden myynnin sekä katusoittamisen aggressiiviseksi ja kannusti viranomaisia suhtautumaan epäilevästi tämänkaltaiseen kerjäämiseen. Kerjääminen on sallittua, kunhan se tapahtuu hiljaa ja paikallaan.

Lisäksi lasten ja vanhusten osallistuminen kerjäämiseen antaa viranomaisille syyn väliintuloon. Poliisi ja sosiaaliviranomaiset ovat toimineet yhteistyössä ja antaneet tarvittaessa virka-apua toisilleen.

Nyt sosiaaliviranomaiset nähtävästi toteuttavat ne toimet, joihin poliisilla ei ole valtuuksia – lastensuojelun nimissä.

Poliisin lisäksi myös vartijat usein puuttuvat romanien rahan ansaitsemiseen.

”Olin pyytämässä rahaa rautatieaseman edustalla, kun vartija tuli ja vei minut koppiinsa viideksi tunniksi. Tätä tapahtuu koko ajan”, Printisor ”Prince” Buse kertoo ilmeettömänä kuin mistä tahansa normaalista asiasta. Rautatieaseman vartioinnista vastaa Otso Palvelu Oy.

Romanikerjäläiset eivät saa Suomen valtiolta avustuksia, vaan elättävät itsensä enimmäkseen kerjäämällä ja pulloja keräämällä. Romanit eivät voi hakea toimeentulotukea, sillä apuun tukeutuminen toimii käännytysperusteena.

Sisäasiainministeriön työryhmän mukaan se, että romanit eivät edes yritä hakea tukia, viittaa ”jonkin asteiseen organisoituun tai järjestettyyn toimintaan”: raportin mukaan romanit eivät voisi muuten niin hyvin tuntea EU:n liikkuvuussääntöjä tai sosiaaliturvan ja maastapoistamisen yhteyttä.

Romaniassa Princellä on takanaan neljä vuotta peruskoulua. Hänen kokemustensa mukaan jatkuva rasistinen nimittely hylkii romanilapsia pois koulunpenkiltä. Princen vaimo Oprea Florica ei ole koskaan käynyt koulua eikä osaa kirjoittaa.

Open Society Instituten EUMAP-ohjelman, joka valvoo ihmisoikeuksien toteutumista EU:ssa, raportin mukaan 15 prosenttia Romanian romanilapsista ei aloita koulunkäyntiä. Koulunsa aloittaneiden romanilasten keskeyttämisprosentti on 4-6 kertaa suurempi kuin valtaväestön lapsilla. Amnestyn mukaan Tsekeissä ja Slovakiassa romanilapsia on laitettu vammaisille tarkoitettuihin erikoiskouluihin.

Euroopan Neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission (ECRI) mukaan noin 45,6 prosentilla Romanian romaneista ei ole syntymätodistusta, sillä hankkimisen kerrotaan olevan kallista. Todistusta ei saa, jos ei ole pysyvää asuinpaikkaa. Henkilötodistus puuttuu neljäsosalta. Ilman henkilöllisyystodistusta ihmiset eivät pääse koulutukseen, terveyspalveluihin, asuntoihin eivätkä osallisiksi sosiaaliturvaan. He myös syrjäytyvät työnhausta.

Usein Romaniassa ja muissakin Balkanin ja Euroopan unionin maissa romanit keräävät ja lajittelevat roskia: töissä, jotka eivät muille kelpaa. Moni viljelee maapalstaa. Riittämättömät tulot johtavat usein lainan ottamiseen, ja moni romani elääkin syvässä velkakierteessä. Pahimmillaan rahat on lainattu rikollisilta ja kotimaahan paluuseen saattaa liittyä vakavia uhkia.

Satama tarjoaa romaneille internetyhteyden, jota käytetään etenkin työn etsintään ja yhteydenpitoon sukulaisten kanssa.

EU on käyttänyt paljon rahaa Romanian aseman parantamiseen näiden kotiseuduilla, mutta ratkaisuja ei ole löytynyt, tutkija Miika Tervonen totesi Yleisradion haastattelussa elokuussa.

”Ilmeisesti suuri osa rahasta, mitä on työnnetty erilaisiin projekteihin on päätynyt korruptiona poliitikkojen taskuihin ja luonut paikallisesti epätasa-arvoa ja käsityksen siitä, että romanit ovat ikään kuin valtion tai EU:n elättämiä yhteisöjä.”

Tervonen kokee tärkeäksi sen, että lyhytnäköisestä avusta pitäisi siirtyä tapaan, jolloin romaneja kohdeltaisiin oman maan ja EU:n kansalaisina. Kyseessä ei ole pelkästään Itä-Eurooppa.

Yleisin reaktio Länsi-Euroopan maissa on Tervosen mukaan ollut kysymys, miten romaneista pääsee eroon – kuten myös Suomessa. Keinot maastalähdön vauhdittamiseksi ovat vaihdelleet maasta toiseen.

Ranska maksaa uuden ulkomaalaislain mahdollistaman ohjelman mukaisesti Romaniaan palautettaville lentolipun lisäksi aikuisille 300 euroa ja lapsille 100 euroa humanitaarisena apuna.

Italiassa romaneilta on kerätty sormenjälkiä. EU parlamentti totesi Italian toiminnan olevan etniseen taustaan perustuvaa syrjintää. Roomassa hökkelikyliä on tyhjennetty puskutraktoreilla operaatioissa, joissa on kuollut useita Romanian kansalaisia, myös lapsia.

Itävallan Wienissä alaikäisen lapsen osallistumisesta kerjäämiseen voi seurata 700 euron sakot.

Euroopan maista rasistisin on todennäköisimmin Unkari, jossa on viime vuosien aikana murhattu jo kymmeniä romaneja, usein kotiovensa tai kotipiirinsä edustalla. Lisäksi useita romanien koteja on poltettu.

”Poliisin mukaan murhat ovat liian hyvin tehtyjä, eli tässä epäillään kytköksiä armeijaan ja poliisiin saakka”, Miika Tervonen kertoo. ”Tilanne on vakava, kun maassa on hyvin vahva äärioikeisto, joka sai 15 prosenttia äänistä EU-vaaleissa nimenomaan romanivastaisuudella.”

Erityisen tuttu Hernesaaren hätämajoituksen romaneille on Espanjan tilanne. Siellä siirtolaiset ovat menettäneet työpaikkoja, kun talouskriisin myötä espanjalaisille itselleen on alkanut kelvata huonommillakin työehdoilla täytetyt työpaikat. Erityisesti Etelä-Espanjan viljelmille on virrannut syntyperäisiä espanjalaisia töihin, jotka ennen elättivät eritoten länsiafrikkalaisia ja itäeurooppalaisia siirtolaisia.

Princen serkku lähti marraskuussa 2009 miehensä kanssa Espanjaan klementiiniviljelmille töihin, mutta hänen kanssaan ei tehty työsopimusta ja serkku menetti tehdyn työn palkan. Nyt hän myy kukkia eikä enää suostu palaamaan klementiiniviljelmille ilman työsopimusta.

Kuvateksti: Vasile Dafina hävitti loppusyksystä henkilökorttinsa ja etsi sitä hädissään ympäri karavaania ja sosiaalikeskus Sataman pihaa.

”Haluan tehdä töitä, mutta en osaa suomea”, Dafina kertoo. ”Kuljemme maasta maahan etsien parempia mahdollisuuksia lapsillemme.”

Perheellinen Printisor Buse on viettänyt talven Hernesaaren hätämajoituksessa. Huostaanottouhkaukset ovat kuitenkin olleet liikaa. Prince, Oprea Florica ja tyttäret Amalia ja Carina ovat poistumassa Suomesta näinä päivinä.

Sataman seitsemän asukasta, Elvis perheineen, puolestaan jäävät. Heillä ei ole lapsia, joilla kiristää.

Moni suomalainen väittää tietävänsä, että romanit ovat itse valinneet jatkuvan kulkemisen. Prince Buse on pian taas tien päällä, mutta jatkaa haaveilua tavallisesta vuokra-asunnosta ja pitkästä työsopimuksesta.

”Sitten ei tarvitsisi aina matkustaa ja etsiä.”

Printisor ”Prince” Buse haaveili vielä vähän aikaa sitten vuokra-asunnosta ja vakituisesta työstä Suomessa. Hätämajoituksen lopun lähetessä päätös lähdöstä kuitenkin vahvistui. Pieni Carina syntyi Suomessa, mutta ei tule varttumaan täällä.

Julkaistu Voimassa 28.1.2010.