Kuka?

Olen Helsinkiin kotiutunut eteläkarjalainen freelance-toimittaja, tietokirjailija, dokumentaarinen valokuvaaja ja väitöskirjatutkija. Teen ratkaisukeskeistä tutkimusta yhteisöllisesti.

Työskentelen parhaillaan nuorempana tutkijana Lapin yliopistolla ja väitöskirjatutkijana Maj ja Tor Nesslingin säätiön apurahalla. Väitöskirjatutkimuksellani selvitän millaisia haasteita ”vihreä” energia siirtymä merkitsee saamelaisille: Miten energiasiirtymän kiihdyttämissä teollisissa maankäyttösuunnitelmissa saamelaisten kotiseutualueella huomioidaan alkuperäiskansan ennakkosuostumus, ja mitä FPIC periaatteen laiminlyönti kertoo assimiloivista yhteiskuntarakenteista Suomessa asuttajakolonialismin näkökulmasta.

Lapin yliopiston nuorempana tutkijana työskentelen tutkimusavustajana 1. ohjaajani, professori Rauna Kuokkasen johtamassa ”Sámi democratic engagement in the energy transition: advancing justice, legitimacy and participatory governance” SAPMIDEM-tutkimusprojektissa. Aiemmin syksyllä 2023 opetin Johdatus saamen- ja alkuperäiskansatutkimukseen -kurssia Lapin yliopistolla.

Vuosina 2023-2024 työskentelin saamelaisoikeuksien asiantuntijana Amnesty International Suomen osastolla, sekä tutkijana ja tutkimuskoordinaattorina Amnesty International Suomen, Ruotsin ja Norjan osastojen sekä Saamelaisneuvoston yhteisessä Just Transition in Sápmi -hankkeessa. Amnestyn ja Saamelaisneuvoston raportti ”Just transition or ‘green colonialism’? julkaistiin tammikuussa 2025.

Toimin myös satunnaisesti  freetoimittaja ja -valokuvaajana. Juttujani on julkaistu mm. Helsingin Sanomissa, Yle Uutisissa, Journalistissa, Maailman Kuvalehdessä ja Ulkopolitiikka-lehdessä, podcasteja Yle Radio 1 Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa. Olen tehnyt yhteystyötä myös monien muiden medioiden ja järjestöjen, kuten Ihmisoikeusliiton, Amnestyn, Greenpeacen ja WWF:n kanssa. Olen Suomen tiedetoimittajain liiton jäsen.

Vuosina 2018-2019 työstin täysipäiväisesti tietokirjaa Vastatuuleen – Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta yhdessä toimittaja-tietokirjailija Jaana Kannisen kanssa. Tärkeintä työssämme oli kuunteleminen ja luottamuksellinen yhteistyö saamelaisten kanssa, sekä alkuperäiskansan näkökulmien avaaminen tietämättömälle suomalaiselle valtaväestölle saamelaisyhteisöjen tarpeista lähtien. Kustantamo S&S julkaisi teoksemme lokakuussa 2019. Työtämme tuki Koneen säätiö, Suomen Tietokirjailijat ry ja Taiteen edistämiskeskus.

Vuosina 2019-2020 olemme työstäneet Saamelaistietoa toimittajille -opasta Pirita Näkkäläjärven, Petra Laitin ja Eliisa Alatalon kanssa saamelaisten hyvinvoinnin suojelemiseksi ja vastuullisemman journalismin edistämiseksi. Työtämme tukee Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö Jokes ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Työmme jatkuu myöhemmin muiden työtehtäviemme salliessa.

Vuosina 2014–2017 työskentelin tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa Oppiminen tuottavissa yhteiskunnallisissa liikkeissä –projektissa, professori Yrjö Yrjö Engeströmin johdolla. Selvitin ekspansiivista oppimista maa- ja asumisoikeusliikkeiden parissa New Yorkissa (NYCCLI), Barcelonassa (La PAH) ja Durbanissa Etelä-Afrikassa (Abahlali baseMjondolo).

Aiemmin olen tutkinut romanisiirtolaisten oikeuksia Euroopassa, sekä liikakalastuksen maailmanlaajuisia seurauksia länsiafrikkalaisten pienkalastajien ja paperittomien siirtolaisten parissa Etelä-Euroopan kaduilla ja Senegalin ja Ghanan kalastajarannoilla.

Valmistuin valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta 2013. Kehitysmaatutkimuksen pro gradu -tutkielmallani selvitin EU:n ryöstökalastuksen seurauksia Länsi-Afrikan pienkalastajien keskuudessa, ja kalakantojen romahduksen vaikutuksia Kanarian saarille suuntautuvaan siirtolaisuuteen.

Kirjoitin maisteritutkielmani aineistosta tietokirjan Kalavale – tyhjenevä meri ja ihmiset sen rannalla yhdessä Emma Karin kanssa (Into kustannus 2012), sekä Suomalainen kalasoppa e-kirjan (Long Play 10/2013). Kalavale-kirja oli finalistina WWF:n Vuoden luontokirjaksi 2012 ja Kehitys ry palkitsi kirjoittajat merkittävästä kehityspoliittista johdonmukaisuutta edistävästä työstä Kelpoa kehitystä -palkinnolla. Kalavale-kirjaa pohjustanut kehitysmaatutkimuksen Ryöstetty meri –pro gradu -tutkielmani palkittiin vuonna 2014 Kehitystutkimusseuran gradupalkinnon kunniamaininnalla (2. sija).

Lisäksi olen aiemmin julkaissut yhdessä Mikael Brunilan ja Eetu Virenin kanssa teoksen Muutaman töhryn tähden (Into kustannus 2011).

Yli kymmenen vuoden aikana olen asunut, opiskellut ja työskennellyt Suomen lisäksi entisessä Jugoslaviassa, Espanjassa Baskimaassa, Barcelonassa ja Kanarian saarilla, Perussa, Meksikossa Chiapasissa ja Oaxacassa, Boliviassa, Etelä-Afrikassa, Senegalissa, Ghanassa, Kazakstanissa, Yhdysvalloissa New Yorkissa ja ympäri Eurooppaa. Maisteriopintojeni työharjoittelussa Suomen Maputon suurlähetystössä Mosambikissa sain syventyä erityisesti kehitysviestintätehtäviin.

Vuonna 2014 asuin kolme kuukautta Palestiinassa miehitetyssä itä-Jerusalemissa ja Länsirannikolla Eappi-ihmisoikeustarkkailijan tehtävissä. Viime vuosina tutkimukset ovat vieneet mukanaan Kaakkois-Aasian ja Norjan Huippuvuorten kautta Saamenmaalle paneutumaan alkuperäiskansaoikeuksiin – ja tällä tiellä kuljen edelleen!

Voit seurata työtäni täällä:
Facebook | Twitter | Instagram


Ota yhteyttä mailitse:
kukka.m.ranta (at) gmail.com tai kukka.ranta@ulapland.fi.

Kiitos, giitu, spä’sseb, takkâ, paarkiba!
Ystävällisin terveisin,
Kukka Ranta