Somalian merirosvous on vastaus vuosia jatkuneeseen kansainvälisten alusten harjoittamaan ryöstökalastukseen & jätteiden dumppaukseen alueella. Kansainvälistä yhteisöä eivät ympäristön & ihmisten huolet kiinnosta. Se varustaa sota-aluksiaan Somalian merillä markkinoiden turvaksi.
Somalialais-kenialainen analyytikko ja toimittaja Mohamed Abshir Waldo julkaisi tammikuussa artikkelin kahdesta piratismin muodosta Somalian rannikolla riippumattomalla WardheerNews-sivustolla.
Waldon määritelmän mukaan on olemassa kahta lajia piratismia: ulkomainen kalastusmerirosvous sekä ulkomaalaisiin laivoihin kohdistuva somalialainen piratismi, joista jälkimmäinen on saanut rikollisen leiman kaupallisessa mediassa.
Salakalastus alkoi Waldon mukaan vuonna 1991. Siitä lähtien paikalliset kalastusyhteisöt ovat yrittäneet raportoida asiasta YK:n ja Euroopan unionin kautta, mutta ilmiannot on jätetty huomiotta poliittisessa päätöksenteossa.
Laittomaan kalastukseen, ilmoittamatta jätettyyn saaliiseen ja pyyntirajoitusten ylittämiseen ovat syyllistyneet lähinnä eteläeurooppalaiset alukset. Waldo kertoo, että englantilaisten lisäksi myös norjalaisia aluksia on ilmaantunut. Sittemmin kenialaisia, venäläisiä, taiwanilaisia, filippiiniläisiä, thaimaalaisia, eteläkorealaisia, japanilaisia, jemeniläisiä ja kiinalaisia paatteja on lipunut eurooppalaisten seuraksi.
Maailman luonnonsäätiön WWF:n mukaan kolmannes maailman kalastuksesta on laitonta kiintiöiden ulkopuolella tapahtuvaa kalastusta. EUobserver-uutissivuston artikkelissa arvioidaan Somalian menettävän 73–230 miljoonaa euroa vuosittain salakalastuksen takia. Vuodesta 1991 lähtien alueella on ryöstökalastanut vuosittain 700–1 000 ulkomaalaista alusta.
Alkuvuodesta 2005 YK:n ympäristöohjelma raportoi tsunamiaallon rikkirepimistä ruostuneista tynnyreistä ja myrkyllisten jätteiden rantautumisesta Koillis-Somalian Puntlandin alueelle.
YK:n ympäristöohjelman tiedottajan Nick Nuttallin mukaan ”Somalia on toiminut kaatopaikkana ongelmajätteille 1990-luvun alusta lähtien, ja toiminta on jatkunut läpi sisällissodan. Jätteestä eroon pääseminen on ollut hyvin halpaa eurooppalaisille yhtiöille; tonnin jätemäärästä kuluiksi tulee 2,5 euroa, kun Euroopassa vastaavan jätemäärän hävittäminen maksaa noin tuhat euroa.”
Romahtaneen sotavaltion edustalla on päästy eroon kaikenlaisista ongelmista, kuten uraanipitoisesta jätteestä, lyijystä, kadmiumin ja elohopean tapaisista raskasmetalleista sekä teollisuus-, sairaala- ja kemikaalijätteistä, luettelee ympäristöohjelman tiedottaja. Mohamed Abshir Waldon mukaan jätteidendumppaus epävakaiden tai konfliktista kärsivien kehitysmaiden alueille on seurausta Yhdysvalloissa ja Euroopassa 1970-luvulta alkaen tiukentuneesta ympäristölainsäädännöstä.
Pian tsunamin jälkeen sadat rannikkojen asukkaat alkoivat kärsiä erilaisista oireista, kuten suun haavautumisesta tai suun ja vatsan verenvuodoista sekä hengitys- ja ihosairauksista. Independent-lehden toimittaja Johann Hari lisää listaan vielä pahoinvoinnin ja epämuodostuneet vauvat.
Somalian hallinnollinen järjestelmä on romahtanut toistakymmentä vuotta kestäneen sisällissodan johdosta, eikä Somalia valtiona pysty valvomaan merialueitaan. Lopulta rannikkoalueiden kyläyhteisöt organisoituivat ja valtuuttivat itsensä Kansalliseksi vapaaehtoiseksi rannikkovartijaksi (National Volunteer Coast Guard). Sotapäälliköt huomasivat kuitenkin pian rannikkovartijoiden veronkeruuta tuottavammaksi miljoonien lunnasrahojen vaatimisen.
”Lunnaiden vaatiminen on keino reagoida myrkyllisten jätteiden dumppaukseen, jota on jo jatkunut 20 vuotta”, toteaa somalialainen merirosvojen edustaja Januna Ali Jama puoliautonomisella Puntlandin alueella Al Jazeeralle. ”Meidän mielestämme pyytämämme raha ei ole mitään verrattuna siihen, mitä olemme nähneet merellä.”
Euroopan unionin kalastuskomissaari Joe Bergin mukaan lähes kaikki EU-alueen kalakannat ovat joutuneet ylikalastetuksi. Euroopan unionissa on yritetty toteuttaa kestävää kalastuspolitiikkaa jo lähes vuosikymmenen ajan, mutta poliittisen tahdon puuttuessa useat kalakannat ovat sukupuuton partaalla, kuten esimerkiksi Portugalin kansallisherkku Pohjanmeren turska ja Välimeren tonnikala.
Euroopan komission huhtikuussa 2009 julkaiseman Yhteisen kalastuspolitiikan vihreän kirjan mukaan Euroopan kalakantoja on liikakalastettu vuosikymmeniä. Kalastuslaivastot ovat edelleen liian suuria käytettävissä oleviin resursseihin nähden, ja monista on tullut taloudellisesti tuottamattomia. Tuhansia työpaikkoja on menetetty. EU:ssa on 190 000 päätoimista tai osa-aikaista kalastajaa.
Alan kokonaistuotanto on laskenut EU:ssa 20 vuoden ajan, ja yhtä kauan on harrastettu laitonta kalastusta Somalian kontrolloimattomilla vesistöillä. Nykyisin yli puolet Euroopan markkinoilla kulutettavista kaloista saadaan tuonnista.
Vihreän kirjan mukaan tilanne on seurausta kalastusalalle myönnetyistä voimakkaista tukiaisista, jotka ovat johtaneet muun muassa liiallisen kalastuskapasiteetin keinotekoiseen säilyttämiseen. Euroopan kalatalousrahastosta myönnettävän suoran tuen ja vastaavien kansallisten tukijärjestelmien lisäksi kalastusala hyötyy erilaisista epäsuorista tuista, joista tärkein on yleinen vapautus polttoaineveroista.
EU:n kiristäessä kalastuskiintiöitään ja yrittäessä pelastaa kalakantojensa rippeitä, suuntaavat ammatistaan kiinnipitävät kalastajat kohti Afrikan meriä.
”Laiton kalastaminen on ryöstämistä yhden maailman köyhimmän väestöryhmän tuloista. Suuri osa kaloista päätyy eurooppalaisille markkinoille”, sanoo meriensuojelujärjestö Oceanan kampanjapäällikkö Ricardo Aguilir huhtikuun 2009 lehdistötiedotteessa.
Oceanan mukaan liikkeellä ovat tonnikalan pyytäjät ja erityisesti espanjalaiset. Pohjoisen Somalian rannikkovedet ovat erityisen hedelmällisiä tonnikala-alueita. Tonnikala on myös erittäin tuottoisa bisnes; Japanissa tonnikalasta maksetaan jopa yli 70 euroa kilolta sushin niittäessä mainettaan maailman herkkusuiden keskuudessa.
Lontoossa sijaitsevan ihmisoikeusloukkauksia tutkivan Global Witness -järjestön tutkija Gustavo Carvalho mainitsee EUobserverin artikkelissa, että kärkkäimmin antipiratistisia toimenpiteitä vaativat maat ovat samoja, joilla on suurimmat taloudelliset intressit Somalian merillä. Carvalho painottaa erityisesti Espanjaa ja Ranskaa.
Eikä se riitä, että eurooppalaiset tehokalastajat vievät somalialaisten saaliita. Mohamed Abshir Waldon mukaan Somalian rannikon paikalliset kalastajat ja kauppaa käyvät kyläyhteisöt kärsivät yhdysvaltalaisen ja nyt yhä laajemmin kansainvälisten sotalaivastojen tunkeutumisesta merialueilleen.
Somalialaisten paikalliselinkeinolle on muodostunut järeitä esteitä. ”Amerikkalaiset sota-alukset usein pysäyttävät meidät kun olemme kalastamassa, joskus he lähettävät helikoptereita ja valokuvaavat meitä, koska epäilevät meitä merirosvoiksi, vaikka emme ole”, harmittelee somalialainen kalastaja Democracy Now! -tietotoimiston haastattelussa.
Suomi on tukenut Euroopan unionin Somalian-operaation käynnistämistä, joka alkoi joulukuussa 2008. Somalian rannikolle on lähetetty yli kymmenen EU:n laivaa, lisäksi ainakin Venäjä, Kiina, Japani, Etelä-Korea ja Intia ovat varustaneet sotasaattueita alueen turvaamiseksi. Ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan yksikön päällikön Timo Kantolan mukaan operaatioon osallistui muutama upseeri ja asiantuntija Suomesta.
”En ole tietoinen mistään erityisestä laittoman kalastuksen tapauksesta, ja tämä on ensimmäinen kerta kun kuulen jätteiden dumppauksesta”, vakuuttaa Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen edustajan Javier Solanan tiedottaja Cristina Gallach EUobserverille. Gallach huomauttaa, että kansainväliset laivasaattueet ovat myös turvaamassa humanitaarisia toimia alueella. Joulukuusta lähtien EU:n sotalaivat ovat saattaneet YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n ruokakuljetuksia 120 000 tonnin edestä. Ruokaa on ohjattu 1,6 miljoonalle ihmiselle päivittäin.
”Piratismi on vain yksi osapuoli, oire laajemmasta kriisistä alueella”, painottaa Andrea Pattison Somalian Oxfamista EUobserverille. Noin 43 prosenttia väestöstä sinnittelee epätoivoisessa avun tarpeessa. Tilanne pahenee jatkuvasti johtuen äärimmäisestä epävakaudesta ja kuivuuden pahenemisesta, kun meneillään on jo neljäs peräkkäinen vuosi ilman sateita.
Unicefin tietojen mukaan vain 29 prosentilla somalialaisista on pääsy puhtaan juomaveden äärelle. Vuoden 2008 lopussa kansainvälinen Punainen Risti arvioi, että puolet Somalian 9-miljoonaisesta väestöstä on ruoka-avun varassa. Järjestö varoittaa maan ajautuvan samanlaiseen nälänhätään kuin vuonna 1992, jolloin sadattuhannet ihmiset menehtyivät nälkään.
Vuosi sitten kesäkuussa Foreign Policy -lehti listasi Somalian maailman epävakaimmaksi valtioksi. Vuoden 2008 aikana somalialaiset merirosvot kaappasivat noin sata alusta. Esimerkiksi marraskuussa 2008 öljyllä varustetusta saudiarabialaisesta tankkerista vaadittiin 25 miljoonan dollarin lunnaita. Tämän vuoden puolella somalialaisten piraattien iskuja tapahtuu lähes päivittäin. Somalialaisten merirosvojen on arvioitu ”piratismiasiantuntijoiden” mukaan tienanneen vuonna 2008 noin 80 miljoonaa dollaria lunnasrahoina.
Leigh Phillips esittää EUobserver-lehden artikkelissaan, että somalialaisten merirosvojen keräämät lunnaat ovat saaneet aikaan talouden lievää kohenemista muutamissa kaupungeissa. ”Piraattitalouden” myötä ihmiset pystyvät nyt paikoitellen ostamaan ruokaa ja generaattoreita sähköä varten.
Huhtikuussa 2009 suurimmat avunantajat ja järjestöt, kuten EU, YK, Afrikan unioni AU, Islamilainen konferenssi ja Arabivaltioiden liitto, päättivät sijoittaa yli 230 miljoonaa dollaria Somalian turvallisuusjoukkoihin maailman yhden tärkeimmän vesireitin turvaamiseksi. Aiotusta tukipaketista 134 miljoonaa dollaria suunnataan Afrikan unionin rauhanturvaajien määrän nostamiseen 4 350:stä 8 000:een. Lisäksi Somalian poliisivoimia tullaan vahvistamaan.
”Maailma reagoi nopeasti merirosvouteen, mutta samaa ei voi sanoa humanitaarisen katastrofin tilanteessa, joka koskettaa miljoonia ihmisiä”, sanoo Oxfamin Pattison.
Kesän kalavinkit!
• Syö kotimaista ja paikallista kalaa. Kaukaa tuodut lisäävät kuljetuksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja ja polttoaineiden kulutus pahentaa ilmastonmuutosta.
• Suosi kaloja, jotka ovat suurempia kuin lajikohtainen alamitta. Kalakantojen säilymisen kannalta on tärkeää, että kalat ehtivät kasvaa kyllin suuriksi lisääntyäkseen edes kerran ennen pyyntiä.
• Vältä syvänmeren kaloja, jotka useimmiten löytyvät kauppojen pakastealtaasta, sillä lähes kaikki syvänmeren lajit joutuvat liikakalastuksen kohteeksi.
• Vältä kasvatettua kalaa, sillä viljelyssä kuluu enemmän kalaa syöttörehuun kuin mitä itse kasvatus tuottaa. Lähes puolet maailman kalansaaliista käytetään kalajauhon ja kalaöljyn tuottamiseen.
• Vältä kasvatettuja tai trooppisista meristä pyydettyjä katkarapuja. Troolaus vaurioittaa koralleja ja vaurioittaa muita sivusaaliiksi joutuvia eläimiä. Sivusaaliin osuus maailman kokonaiskalansaaliista on noin 40 prosenttia, josta merkittävä osa heitetään kuolleena takaisin mereen.
• Viljelmät tuhoavat merien herkkiä ekosysteemejä kuten esimerkiksi mangrovemetsiä.
• Suosi MSC-merkittyjä kalalajeja, jotka on pyydystetty ekologisesti kestävällä tavalla ja ovat WWF:n luokituksessa vihreän valon saaneita. Marine Stewardship Council on riippumaton ja voittoa tuottamaton organisaatio, joka ylläpitää sertifiointijärjestelmää.
• Tonnikalasta ainoastaan valkotonnikala lasketaan MSC-varmaksi, jolloin jokainen kala on pyydetty yksittäin vavalla ja siimalla. Sushi- ja säilyketonnikalana tarjottavat muut tonnikalalajikkeet ovat lähes kaikki liikakalastettuja, ja kalastusmenetelmät tappavat usein muita lajeja, kuten merikilpikonnia ja delfiinejä.
Lähde: WWF:n Meren herkkuja -kalaopas.
Päivitetyt oppaat julkaistu 11.1.2011!
Julkaistu Voima-lehdessä 06/2009.
Selemanen ja Nadalan kylien metsäpalokomiteat saivat ympäristöministeriöltä radiot. Niiden avulla syrjäisetkin kylät kuulevat uutiset.
Nipioden ja Kalopan kylät istuttavat puuntaimia koulun lähelle. Kuva: Kukka Ranta
Ketkä ovat istuttaneet puun pihallensa?” Prodean edustaja Estevão José Neves kysyy väkijoukolta. Kuva: Kukka Ranta
Tavoitteena on tuottaa 10 000 uutta puuta vuoden 2009 loppuun mennessä. Kuva: Kukka Ranta
Suomi rahoittaa maaseutukehitysohjelma Prodezan toimintaa yhteensä 5 miljoonalla eurolla vuosien 2006–2010 aikana. 
Peltotien laidalla pienestä heinäkaton peittämästä majasta kuuluu koneen kalke. Sisällä pöllyää jauhopilvi, ja työmiehien kasvot ovat valkoisina maissihiukkasista. Lozaro Januaria jättää koneen ja astuu ulos auringonpaisteeseen vihreiden peltojen ympäröimälle piha-aukiolle. Alueella tuotetaan runsaasti maissia.
30-vuotias Lourdes Paulina on kuuden lapsen äiti. Hänestä olisi tärkeää saada kunnon koulu kylän alueelle, jotta lasten ei tarvitsisi kävellä kolmea tuntia. Myös Veronica Aguaceiro (49) pitää tärkeänä koulun ja terveyspalveluiden saamista lähemmäksi. Seitsemän lapsen äiti on samalla yksi kylän auktoriteeteista, perinteiseltä arvonimeltään kuningatar.
”Haluamme tehdä työtä, olla itsenäisiä ja elää ilman syrjintää.” Näin tiivistää ryhmänsä ajatuksia OIMPEVI-yhdistyksen presidentti Fabio Amam. Yhdistyksen nimi tarkoittaa hiviä kantavien yhteisvastuullista elämäntoivoa. Taustalla hitaasti virtaavasta joesta kuuluu voimakas virtahevon hirnahdus.
Viljely monipuolistaa ravintoa, mikä on tärkeää hi-viruksen heikentäessä vastutuskykyä.
Sambialainen Excellent Hachileka opastaa työkalun käyttöä yhdessä Mosambikin IUCN:n projektikoordinaattori Roberto Zolhon kanssa. Kuva: Kukka Ranta
KUKKA RANTA 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.